Uskonto- ja katsomusdialogi

Kun lähdin 1990-luvun alussa tutustumaan naisten koraanipiiriin Helsingin Foorumissa, en ollut käynyt mitään dialogikursseja saatikka tiennyt islamista lukion kursseja enempää. Se riitti, että olin positiivisella tavalla utelias ja kiinnostunut kuulemaan naisten elämästä ja kunnioitin sitä, mikä heille oli tärkeää. Olin tullut moskeijaan saadakseni uusia ystäviä, kertoo uskontodialogin parissa pitkään toiminut Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Heidi Rautionmaa.

 

Mitä uskontodialogilla ja laajemmin katsomusdialogilla tarkoitetaan?

Olen usein kuullut uskontodialogiin osallistuvalta: Yksi haasteista on kyky myöntää omassa tiedossa tai totuudessa epätäydellisyyttä ja halu oppia toiselta.

Katsomusdialogi on ennen kaikkea dialogista asennoitumista. Ihmiset kuuntelevat toinen toisiaan löytääkseen yhteistä pohjaa ja kunnioittaakseen myös erilaisuuksiaan. Katsomusdialogi on tänä päivän yhä enemmän yhdessä toimimista niiden asioiden pohjalta, joita ollaan yhdessä nähty tärkeiksi.

Dialogiprosessi kysyy kiinnostusta ymmärtää toisten ajatuksia ja tunteita sekä kykyä muuttaa omia käsityksiään. Tämä vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa eli sitoutumista dialogiprosessiin.

Kokoontumiset jäävät pinnallisiksi ja osallistujissa ei tapahdu tarvittavaa muutokseen suuntaavaa kasvua, jos jumitutaan vain ”hymistelyn” tasolle ns. mukavuusalueelle tai jäädään alkumetreillä jankkaamaan oman näkemyksen puolesta.

Satunnaisissa tilaisuuksissa on se vaara, että niissä esitellään estradilla omasta katsomuksesta vain ne parhaimmat puolet. Tällöin itse asiassa ylläpidetään ennakkoluuloja, kun niitä ei päästä koskaan kunnolla avaamaan. Dialogissa on myös osattava tarttua haasteisiin. On uskallettava kohdata mahdollinen konflikti, josta voidaan sovitella yhdessä pois dialogin menetelmiä hyväksi käyttäen. Mutta ensin on saatava rakennettua luottamusta. Eri vakaumuksia edustavien välisen vuoropuhelun kentän on myös entisestään laajennuttava. Ei riitä, että yksi yhteisöstä osallistuu vaan dialogi kuuluu kaikille.

Osallistujilla tulee olla aito kiinnostus keskinäiseen vuoropuheluun ja toisiaan kohtaan. Usein vähemmistön ja enemmistön tarpeet eivät kohtaa. Olennaista on pyrkiä kertomaan jotakin omastaan toiselle siten, että se lisäisi myös toisen ymmärrystä. Dialogi pyrkii rakentavaan yhteiseloon; sellaiseen kanssakäymiseen, missä ei toista vain suvaita vaan missä osallistujat kokevat olevansa yhdenvertaisia kumppaneita ja jos eivät sitä ole, niin he pyrkivät yhdessä saavuttamaan sen.

Professori Leonard Swidlerille niin sanottu syvällinen dialogi on tapa ymmärtää todellisuus uudella tavalla. Dialogisten kohtaamisten myötä on mahdollista tutkistella elämän tarkoituksen sisäisiä syvyyksiä monilla elämän eri alueilla. Ihminen ikään kuin herää uuteen näkökulmaan toisen ajattelutavan ja tilanteen ymmärtämisen kautta. Herääminen saa aikaan voimakkaan ja syvän muutoksen siihen, miten ihmiset aistivat ja oivaltavat itsensä, elämänsä, ihmissuhteensa ja maailmansa. Tällainen herääminen voimistaa sosiaalista vastuuta ja syventää spiritualiteettia.

Professori Paul Knitterillä on vastaavanlainen näkemys dialogin valjastamisesta yhteiseen hankkeeseen, joka tavoittelee ihmisten ja luonnon oikeudenmukaista kohtelua ja hyvinvointia. Knitterin näkemykset ovat lähellä myös omien pyrkimysteni pohjaa. Knitter on sitä mieltä, että kun uskonto/katsomusdialogi ja globaali vastuu yhdistetään, syntyy entistä tehokkaampi dialogi. Vapautus tarkoittaa tässä ihmisten ja maapallon vapautumista niitä sortavista ja tuhoavista asioista.

 

Kokemuksia käytännön työstä

Olen vienyt monenlaisia ryhmiä eri uskontojen paikkoihin jo toistakymmentä vuotta. Vieläkin on ihmisiä, joiden voi olla vaikea astua eri uskonnon rukoushuoneeseen kuin omaansa. Muutama vuosi sitten meillä oli Helsingin yliopiston kesäkoulussa eräs opiskelija, joka kertoi, ettei hän voi ottaa uskontonsa takia kenkiään jalasta toisen uskonnolliseen tilaan astuessaan. Annoimme hänelle mahdollisuuden halutessaan tulla kurkkimaan oven raosta. Viikon kuluttua, useiden vierailupaikkojen jälkeen hän kertoi, miten oli lopulta rohkaistunut kohtaamaan kuuntelemisen kautta.

Viime vuonna kuulin eräältä imaamilta, että opiskelijavierailujemme myötä hänen yhteisönsä on saanut kokea olevansa hyödyllinen ja se on tuntunut hyvältä: Heistä on oltu positiivisesti kiinnostuneita ja he ovat tulleet sitä myötä enemmän näkyviksi. Kun reilu vuosi sitten vierailimme tuossa yhteisössä joulun alla, oli heillä meille tarjolla kaksi kakkua: toinen profeetta Muhammedin syntymäpäivän kunniaksi, joka oli ollut hiljattain ja toinen Kristuksen syntymän muistojuhlan alla.

Vetämissäni uskontodialogitoiminnoissa on muu muassa pidetty yhdessä siivoustalkoita, kävelty ja rukoiltu rauhan puolesta, vaellettu luontopolulla ja purjehdittu, järjestetty paneelikeskusteluita ja seminaareja yhteiskunnallisista ja globaaleista teemoista esimerkiksi Suomen sosiaalifoorumissa, Maailman uskontojen parlamentissa, Maailma kylässä -tapahtumassa, YK:n konferensseissa ja Helsingin yliopistolla sekä annettu koulutusta muun muassa Haaga-Helian opiskelijoille uskontodialogitilaisuuksissa.

 

Blogiin Hate Speech konferenssi

Kuva: Elisabeth Palugyay.

Ruohonjuuritason dialogitoiminnoissa on nähty seuraavat ohjeistukset hyvinä. Nämä ovat myös hyviä vinkkejä arjen dialogiin.

  1. Sovi dialogin lähtökohdista, tarkoituksesta ja tavoitteista.
  2. Tunne omat taustasi ja näkemyksesi sekä kuuntele mitä muut kertovat omistaan.
  3. Määritä itsesi dialogissa ja anna toisten määrittää itsensä.
  4. Kunnioita ja kohtele toisia tasa-arvoisesti.
  5. Ole avoin ja luotettava.
  6. Luo luottamusta vahvistava ilmapiiri etsimällä ja löytämällä sitä, mikä yhdistää.
  7. Löydä sama aaltopituus palvelemalla. Opettele vieraanvaraisuutta puolin ja toisin.
  8. Ole rehellinen. Pyri totuudenmukaiseen tiedonjakamiseen ja sen välittämiseen eteenpäin. Älä unohda olla tarvittaessa itsekriittinen ja rakentava.
  9. Yritä nähdä asioita myös toisen näkökulmasta. Asetu toisen asemaan.
  10. Kuuntele toista niin avoimesti ja myötätuntoisesti kuin mahdollista ymmärtääksesi.
  11. Älä tuomitse etukäteen. Vertaa reilulla tavalla.
  12. Kunnioita sitä, mikä on toiselle pyhää.
  13. Ole kärsivällinen ja salli epätäydellisyys.
  14. Älä pelkää. Ole läsnä.

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s