Lukuaika: 3 min.

Kun kuljemme tutussa ympäristössä, emme aina kiinnitä huomiota erilaisiin kulttuurisesti merkittäviin rakennuksiin. Lomamatkalla, kun ei ole kiire mihinkään, katse suuntautuu helpommin ihailemaan katukuvaa, eri vuosikymmenten ja -satojen jälkiä arkkitehtuuriin sekä erilaisen kulttuurin ilmentymiä. Jos uskaltautuu sisälle kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen tilaan, huomaakin jo, miten monenlaisia viestejä tila kätkee sisälleen. Joissakin tiloissa lattioilla on matot, joissakin ei. Toisista löytyy oven suusta vesimalja, toisissa malja on tilan etuosassa. Osassa taas vettä löytyy peseytymistä varten ennen tilaan sisääntuloa. Uskonnollisiin tiloihin tutustumisessa voi apuna käyttää myös nykyteknologiaa, kirjoittaa Uskonnonopetus.fi-kouluttaja Raili Keränen-Pantsu.

 

Aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä

Kulttuuriperintö voidaan jakaa karkeasti kahteen eri luokkaan, aineettomaan ja aineelliseen. Rakennukset ja esineet ovat esimerkki aineellisesta perinnöstä, jossa ihmisen kädenjälki näkyy konkreettisesti. Aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan tapoja, riittejä ja toimintaa, joka liittyy konkreettisesti kulttuuriin. Saunominen päätyi vastikään kulttuuriperintölistalle osana aineetonta kulttuuria.

Uskonnollisessa tilassa aineeton kulttuuri on sanattomasti läsnä ja liittyy kiinteästi aineelliseen kulttuuriin. Matot tilan lattialla selittyvät sillä, että niitä käytetään rukoilualustana. Toisenlaisessa tilassa penkit, joilla istumalla on tarkoitus osallistua messuun, ovat taas olennainen osa tilan käyttötarkoitusta.

 

Tutki tilaa materiaali: lisättyä todellisuutta ja pedagogiikkaa

Uskonnonopetus.fi on tuottanut pedagogisen ”Tutki tilaa” -materiaalin, jonka avulla erilaiset kulttuurisesti merkittävät tilat avautuvat oppimista ja tutkimista edistäviksi ympäristöiksi. Lisätyn todellisuuden (engl. augmented reality) avulla tilaan on pystytty lisäämään tiedollista sisältöä, joka aukenee tilaan tutustujalle älypuhelimen tai muun päätelaitteen avulla.

Lisätyn todellisuuden teknologia mahdollistaa virtuaalisen sisällön, eli esimerkiksi videon, kuvan tai tekstin sijoittamisen fyysisiin objekteihin kuvatunnistusta hyödyntäen, tai tiettyyn paikkaan GPS -koordinaattien avulla. Todellinen ja virtuaalinen ympäristö saadaan näin yhdistymään ja toimimaan rinnakkain esimerkiksi mobiililaitteen tai virtuaalilasien avulla. Esimerkiksi Pokemon Go-sovelluksessa pelaajat pyydystävät todellisissa paikoissa sijaitsevia virtuaalisia Pokémon-hahmoja.

Tutki tilaa-materiaalissa virtuaalinen sisältö on lisätty esinekortteihin, joissa on kuvattu kullekin tilalle ominaisimpia esineitä. Samalla kun tieto tilan esineistöstä ja käyttötarkoituksesta lisääntyy, tulee harjoiteltua tieto- ja viestinteknisiä taitoja sekä jaettua omia huomioita muille. Tilaa tulee myös tarkasteltua uudella tavalla, kun pedagoginen materiaali ohjaa arvioimaan tilan korkeutta, koskettamaan eri materiaaleja tai kuuntelemaan tilassa olevaa äänimaailmaa.

 

Kurkistus moskeijaan

Materiaaliin on otettu mukaan kolme eri tilaa, luterilainen kirkkotila, ortodoksinen kirkkotila ja moskeija. Tiloihin, kuten moskeijaan voi tutustua paikan päällä esimerkiksi esinekorttien tai monialaisten korttien avulla. Moskeijaan voi kurkistaa myös omalta kotisohvalta tai luokasta, sillä osana materiaalia on myös verkosta löytyvä interaktiivinen kuva, josta avautuu tietoa moskeijasta ja sen eri osista. Tiesitkö esimerkiksi, että monista moskeijoista löytyvää kupolia käytettiin aiemmin äänentoistovälineenä, sillä kupoli kantaa hyvin ääntä. Nykyään äänentoisto hoidetaan toisenlaisella tekniikalla, mutta kupolit ovat jääneet symboloimaan pyhää tilaa.

Moskeijan koristeluista voidaan mainita kalligrafia, joka sisältää Koraanin tekstejä. Yleisimmin käytettyjä ovat sanat Allah, Jumala sekä profeetta Muhammad. Kalligrafian lisäksi moskeijoita koristellaan usein loputtomasti jatkuvilla geometrisilla ja kasviaiheisilla kuvioilla.

Rukoustila on muslimeille pyhä paikka. Siksi ennen rukoustilaan menemistä jokainen puhdistautuu kotona tai rukoustilan ulkopuolella peseytymällä. Samasta syystä moskeijaan astuttaessa jalkineet jätetään sen ulkopuolelle. Kenkien pois ottamista voidaan perustella myös sillä, että rukous tapahtuu lattialla mattojen päällä ja rukoustilan pitää olla mahdollisimman puhdas.

Moskeija-materiaaliin on nostettu perustiedon lisäksi myös kiinnostavia yksityiskohtia. Monet yhdistävät rukousnauhat kristinuskoon, erityisesti katolilaisuuteen. Rukousnauhoja käytetään kuitenkin osana rukousperinnettä myös islamissa.  Islamilaisessa rukousnauhassa voi olla 33 tai 99 helmeä. Rukouksen jälkeen sen avulla lausutaan Jumalan ylistyksiä. Rukousnauhoja löytyy moskeijasta tai omia  voi tuoda rukoustilaan mukanaan. Rukousnauhojen säilytyspaikka vaihtelee eri moskeijoissa, ne voivat olla esimerkiksi seinälle kiinnitettynä.

Kun siis seuraavan kerran pääset vierailemaan moskeijassa, tutki tilaa hieman uusin silmin. Millaisia yksityiskohtia nyt havaitset?