Kansallinen historia ja uskontojen unohdettu ylirajaisuus

Suomen historiaa on tapana katsoa suomalaisen ja suomenkielisen kansakunnan synnyn näkökulmasta, jossa eriytyvät Ruotsin ja Venäjän vallan sekä itsenäisyyden aika. Maan uskontohistoria jakautuu esihistorialliseen ja ei-kristilliseen, katoliseen ja uskonpuhdistuksen jälkeiseen jaksoon. Päähuomio on valtakirkon toiminnassa ja muiden yhteisöjen vaiheet ovat vähäisessä roolissa. Kansainvälistä muuttoliikettä ei ole osattu kirjoittaa osaksi kansallista tarinaa. Miltä Suomen historia näyttäisi, … Jatka artikkeliin Kansallinen historia ja uskontojen unohdettu ylirajaisuus

Uskontojen moninaisuus Arabian niemimaalla ennen islamia

Perinteisesti Arabiaa on kuvattu monokulttuurisena: yhden etnisen ryhmän, arabien, alkukotina. Lisäksi on ajateltu, että arabit olivat ennen islamia monijumalaisia mutta profeetta Muhammadin (k. 632 jaa.) toiminnan myötä kääntyivät nopeasti islamiin. Pitävätkö nämä näkemykset paikkansa, kysyy Ilkka Lindstedt, Helsingin yliopiston islamilaisen teologian yliopistonlehtori. Monimuotoinen Arabia Arabian niemimaa on valtava maantieteellinen alue: se on melkein yhtä iso … Jatka artikkeliin Uskontojen moninaisuus Arabian niemimaalla ennen islamia

Willie Angervo och meningen med det förflutna

Berättelser om det förflutna både återspeglar och konstruerar olika världsbilder. Diversifieringen av det religiösa fältet påverkar de berättelser om mänsklighetens historia som berättas. Före andra världskriget i Finland söktes alternativa förklaringsmodeller till sakernas tillstånd i till exempel esoterisk andlighet. Ossi Korpi, doktorand vid Åbo universitet, undersöker hur historien görs meningsfull i teosofen Willie Angervos skrifter. … Jatka artikkeliin Willie Angervo och meningen med det förflutna

Usko, ihmisyys ja me osana maailmaa – Kansallismuseon uusiutunut perusnäyttely

Myös Katsomuksilla oli oma pieni roolinsa Kansallismuseossa äskettäin avautuneen Toista maata -näyttelyn kokoamisessa. Museolehtori Sanna Valoranta-Saltikoff kertoo näyttelyn synnystä ja sen keskeisistä teemoista. ”Uskomme, että olemme olemassa. Uskomme havaintoihimme – että aurinko nousee huomenna, ja että kesä tulee. Uskomme usein yliluonnolliseen. Ohjailemme elämäämme monen erilaisen uskon varassa, vaikka emme voi varmuudella tietää. Mihin sinä uskot?” … Jatka artikkeliin Usko, ihmisyys ja me osana maailmaa – Kansallismuseon uusiutunut perusnäyttely

Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä

”Sosiaalisten identiteettien välittyminen juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa” on Suomen Kulttuurirahaston rahoittama työryhmä (2021–23), joka pureutuu uskonnollis-etnisiin identiteetteihin sosiaalipsykologiaa hyödyntäen. Työryhmää esittelee seuraavassa sen johtaja, professori Jutta Jokiranta. Historiallisten prosessien ymmärtäminen ja vertailu auttavat asemoimaan nykypäivän uskontokeskustelua. Esimerkiksi varhaisten muslimi-identiteettien muotoutuminen vähitellen, vasta vuosikymmeniä profeetta Muhammadin jälkeen, on verrannollinen prosessi varhaisten kristillisten identiteettien muotoutumiselle, joiden eriytyminen … Jatka artikkeliin Pyhien tekstien ja identiteettien jäljillä