Mitä yhteistä voi olla kummitustaloilla ja suositulla onlinepelillä Robloxilla? Vertailu antaa vinkkiä myös pelisuunnittelijoille siitä, miten luoda vetoavia ja jännittäviä pelejä: molempien kannattaa kysyä, onko pelissä kummitus? Aihetta käsittelee pelitutkija ja uskontotieteilijä Heidi Rautalahti (Aalto-yliopisto).
Ränsistyneiden autiotalojen luulisi pitävän kutsumattomat vieraat loitolla. Silti ne vetävät puoleensa seikkailijoita, jotka uhmaavat sääntöjä – ja synnyttävät yhä uusia kummitustarinoita. Samankaltaisia piirteitä löytyy digitaalisten pelien maailmoista, ja erityisesti viime vuosina suosioon nousseesta sovelluksesta, Robloxista (Roblox Corporation 2006-). Eriskummalliset maailmat ja pelit Robloxissa saavat osaltaan inspiraationsa niin kutsutuista internetin kummitustarinoista, creepypastoista, joita voidaan kutsua myös digitaaliseksi vernakulaariksi perinteeksi – tavoiksi ja kulttuuriksi, jotka kumpuavat internetin tarinankerrontaperinteestä. Mitä yhteistä voi siis olla kummitustaloilla ja Robloxilla?
Roblox on verkossa pelattava monipelialusta. Se on kirjaimellisesti temmellyskenttä, jossa pelaajat itse rakentavat pelaamansa pelit, jotka vastavuoroin ovat muiden avoimesti pelattavissa. Robloxia pelaavat pääasiassa alaikäiset ja teini-ikäiset, minkä myötä pelialusta on saanut rajua kritiikkiä sen käyttämästä monetisaatio-, eli tienaamissystemistään.
Polemiikista huolimatta Roblox tuottaa ja mahdollistaa samankaltaisia vetoavia tilanteita pelinrakennusta ja pelaamista varten kuin kummitustaloissa seikkaileminen. Tämä näkyy erityisesti siinä, miten pelaajat tekevät pelejä creepypasta-kertomusten eli kummitustarinoiden pohjalta Robloxiin.
Creepypasta Life RP. Creepypasta-peli, jossa voi roolipelata hahmoja ja kulkea salaperäisessä kaupungissa. Kuvakaappaus: Heidi Rautalahti (otettu 14.4.2022).
Creepypastat Robloxissa
Creepypastat ovat internetin outoja ja pelottavia tarinoita, jotka sisältävät aineksia ja kerrontatyylejä legendoista myytteihin. Creepypastat saavat nimensä tekstinkäsittelyohjelmien copy/paste, leikkaa- ja aseta -komennosta, vihjaten erityisesti outojen tarinoiden tavasta olla nimenomaisesti jaettuja kokemuksia eri keskustelupalstoilla.
Houkuttelevalla ja vetovoimaisella kummitustalolla ja siten creepypastasta ammentavilla Roblox-peleillä on yhteistä se, että ne mahdollistavat uskalluksen pelottavaan peliin, ne myytillistävät kerrontaa ja niiden äärellä voi aina spekuloida sitä, kummitteleeko kummitustalossa oikeasti?
Pelit toistavat pelaajien keskuudesta nousevien perinteisten creepypasta-tarinoiden teemoja, hahmoja ja kuvauksia pelin ympäristöissä. Pelimuodot voivat olla joko yksin tai porukassa pelattavia, ja ne vaihtelevat leikkimielisestä roolipelaamisesta outoihin käytäviin ja sokkeloihin sijoittuviin karmiviin labyrintteihin.
Roblox itse nimittää pelejään ”kokemuksiksi”, oletettavasti tarkoituksella rajaamatta sitä, mitä kaikkea pelaajat voivat luoda pelimaailman sisällä. Peleissä, joissa esiintyy creepypasta-tarinoita, toistuvat toiminnot, joita voi verrata niin kutsuttuun urbaaniin löytöretkeilyyn, kummitustaloissa seikkailemiseen.
Kummittelulegendat, uskallus ja pelottava tietotekniikka
Creepypasta-tarinoille ja näiden pelitoisinnoille on tyypillistä, että digitaalinen maailma ja kulttuuri ovat osa kerrontaa ja siten usein tarinoiden pelon kohteina. Filosofi Gilbert Ryle muotoileman kritiikin mielen ja kehon erillisyydestä voi tässä yhteydessä muotoilla kysymykseksi: onko koneessa kummitus? Voisiko tietokoneen ja pelin sisällä toimia myös jokin aikeellinen, tässä tapauksessa pelottava olio? Creepypastapelit ja -tarinat leikittelevät kummittelun kanssa, ja osin jännittävyyden ja uhan tunnelmaa viestitään jo pelien ympärillä käydyssä keskusteluissa.
Osaltaan creepypastapelit Robloxissa ja pelaajat keskustelupalstoilla uudelleen neuvottelevat myyttisiä ja salaperäisiä legendoja. Tosin ei ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi monipelaajan World of Warcraft (Blizzard Entertainment 2004) -pelissä karmivien lasten kokoontumisten kerrotaan aiheuttaneen aikoinaan hämmennystä ja erikoiset lumimieshavainnot pelissä Grand Theft Auto: San Andreas (Rockstar Games 2004) ovat internetin folkloressa nousseet legendoiksi – ihmeellisiksi ja uskomuksellisiksi kerronnoiksi. Creepypasta-pelit Robloxissa ovat osaltaan saavuttamassa samankaltaisen aseman: erikoisimmista peleistä jaetaan fanien kesken vihjeitä, joita täytyy hakeutua itse tutkimaan lisää joko internetin tai pelien syövereihin.
Pelaamaan uskaltautuminen rinnastuu epäintuitiiviseen autiotaloon etsiytymiseen. Yhdysvaltalaisessa folkloristiikan kontekstissa muotoillulla ”legend-tripping” -käsitteellä on kuvattu teini-ikäisten uskaltautumista salattuun ja kiellettyyn paikkaan, kuten esimerkiksi hylättyyn kiinteistöön. Vapaasti käännettynä tämä kuvaa creepypasta-Roblox-pelien mahdollistamaa pelaajien toimintaa ”legendatrippailuna” eli uskaltautumisena outoihin peleihin. Usein tällaiset pelit haastavat käsityksiä erityisesti turvallisesta tietoteknisestä ympäristöstä. Pelit kuvaavat kyberturvallisuuteen, valvontaan tai hakkerointiin liittyviä pelkoja. Seuraako peli ruudun takaa pelaajan tekemisiä tai altistaako pelaaja pelin avaamalla itsensä viruksen kohteeksi?
Naurun ja pelon raja on häilyvä
Robloxin creepypasta-pelit sisältävät myös nuorten huumoria, vitsejä ja hauskanpitoa. Vakavatkin aiheet itsemurhasta, kaltoinkohtelusta tai sarjamurhaajista henkilöityvät creepypasta-tarinoissa välillä klovnimaisiksi hahmoiksi. Tällöin pelin muoto voi olla vaikkapa tutusti kukkulan kuningas tai toisin sanoen battle royale: viimeiseksi henkiin jäävä hahmo on voittaja. Roblox tarjoaa puitteet kummitustalon rakentamiselle, sellaiseen, jossa ihmiset edelleen haluavat seikkailla myös pelillisessä muodossa. Kummitustaloon uskaltautumisen kautta pelaajat pääsevät syvällistenkin kysymysten äärelle ja parhaimmillaan purkamaan pelkojaan. Pelien avulla pääsee jatkuvasti kysymään, onko siellä oikea kummitus.
Nightmare Battles! Creepypastat ja kukkulan kuningas. Kuvakaappaus: Heidi Rautalahti (otettu 20.4.2022).