Millä tavoin ajankohtainen tutkimustieto islamista tavoittaa nuoret ja nuorten maailman? Miten tutkija voi edistää tutkitun tiedon saavutettavuutta? Nämä kysymykset muodostivat lähtökohdan Helsingin yliopiston islamin tutkijoiden ja Helsingin kielilukion yhteistyölle. Yhteistyön tuloksena syntyi lukiolaisille tarkoitettu ja yhdessä lukiolaisten kanssa toteutettu tilaisuus islamin tutkimuksesta ja opiskelusta yliopistossa. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijat Niina Putkonen ja Riina Sinisalo kirjoittavat tästä lukio-korkeakouluyhteistyöstä. Kirjoitusta varten he haastattelivat järjestäjätiimin lukiolaisjäsentä Jumana Almeslehia.
Suomalaisissa kouluissa opetuksen perustana on tieteellinen tieto. Oppiminen ei rajoitu vain koulun seinien sisäpuolelle, vaan erilaisten tietojen ja taitojen oppimista tapahtuu kaikkialla. Myös katsomuslukutaitoa voidaan harjoitella ja oppia monenlaisissa ympäristöissä. Islamiin liittyvä uutisointi keskittyy usein negatiivisiin uutisiin ja konflikteihin, ja Suomessa on tutkitusti eurooppalaisittain tarkasteltuna vahvoja ennakkoluuloja islamia kohtaan. Tutkittua tietoa islamista ja muslimeista tarvitaan.
Miten ajankohtainen tutkittu tieto islamista olisi parhaiten nuorten saatavilla? Mitkä islamin tutkimuksen teemat ovat nuorten näkökulmasta kiinnostavia? Näitä kysymyksiä pohtivat islamin ja Lähi-idän tutkijoiden akateemisen verkoston (Interdisciplinary Islamic Studies, IDIS) tutkijat. Tutkijoita kiinnosti, millä tavoin yliopisto ja lukio voisivat tehdä yhteistyötä oppijalähtöisesti. Toiveena oli myös herättää kiinnostusta islamin tutkimusta ja sen opiskelua kohtaan. Näistä alkuasetelmista ponnisti syksyllä 2022 toteutunut yhteistyöprojekti Helsingin yliopiston tutkijoiden ja Helsingin kielilukion opiskelijoiden välillä. Lukuvuodelle suunniteltiin kaksi tapahtumaa. Syksyn tilaisuuden teemana olivat nuorille ajankohtaiset kysymykset, ja kevään 2023 teemaksi valikoitui islamin uskonnon opetus.
Tavoitteena oppijalähtöisyys
Projektin tavoitteena oli alusta lähtien tehdä tapahtuma lukiolaisille ja lukiolaisten kanssa. Lukiolaki ja lukion opetussuunnitelma korostavat korkeakouluyhteistyötä. Lisäksi tutkijoille on tärkeää kommunikoida tutkimuksesta yhteiskunnassa laajemminkin. Yhteistyötä ei kuitenkaan haluttu tehdä siten, että lukiolaiset ja heidän opettajansa olisivat vain vastaanottavana osapuolena. Nuorten omia ajatuksia ja ideoita haluttiin kuulla ja toteuttaa, ja heidät kutsuttiin mukaan suunnittelemaan syksyn tapahtumaa.
Tapahtumaa varten tutkijat lähestyivät Helsingin kielilukion katsomusaineiden opettajia. Lukio oli osalle verkoston jäsenistä ennalta tuttu, mikä helpotti pilottiprojektin käynnistämistä. Katsomusaineiden opettajat Liisa Franssila-Ylinen, Hanna Hallikas ja Ämäl Salih olivat mukana projektin käynnistämisessä ja tiedottivat yhteistyön mahdollisuudesta lukiolaisille. Tapahtumatiimissä oli lopulta 4 lukiolaista ja 7 tutkijaa.
Lukio-opiskelijat vaikuttivat alusta asti tilaisuuden sisältöön. Kielilukion opiskelijoille laadittiin kysely heitä kiinnostavista islamiin liittyvistä teemoista. Samalla selvitettiin lukiolaisten ennakkokäsityksiä islamin opiskelusta ja tutkimuksesta yliopistossa. Kyselyn teemat valikoituivat viimeisimmästä tutkimuksesta. Tapahtumatiimin opiskelijajäsenet kommentoivat kyselyä etukäteen ja ehdottivat muutoksia. Lisäksi vastaajat saivat ehdottaa omia aiheitaan. Vastausten perusteella tiimi alkoi suunnitella tapahtumaa kiinnostavimman teeman pohjalta: tilaisuuden teemaksi tuli rasismi, islamofobia ja identiteetti.
Yhteistyö huipentui marraskuun alussa Kulttuurikeskus Stoassa pidettyyn tapahtumaan. Paikalle saapui nelisenkymmentä henkilöä, kun yhteistyöhön osallistuneet opettajat tulivat tilaisuuteen opetusryhmiensä kanssa. Tilaisuus oli kaksiosainen: aluksi tapahtumatiimin lukiolaiset esittelivät islamin opiskelumahdollisuuksia yliopistolla. Seuraavaksi puheenvuoron saivat tapahtuman teemaan perehtyneet tutkijat. Amiirah Salleh-Hoddin puhui rasismista ja islamofobiasta. Teemu Pauha kertoi suomalaisten nuorten muslimien identiteetteihin liittyvästä tutkimuksestaan. Yleisöä kannustettiin osallistumaan ja kirjoittamaan kysymyksiä tutkijoille yhteistä keskustelua varten. Tapahtumatiimin lukiolaisjäsenet olivat suunnitelleet tutkijoille etukäteen kysymyksiä ja juonsivat tapahtumaa. Tilaisuutta sponsoroivat sosiaalisia identiteettejä tarkasteleva FIDSIT-projekti ja Arto Kallioniemen Unesco-professuuri.
Lukio-korkeakouluyhteistyö tuo nuoret tutkitun tiedon äärelle
Jumana Almesleh kuvaili kokemusta lukiolaisen näkökulmasta silmiä avaavaksi. Hän koki oppineensa tuntemaan yliopiston toimintaa, islamin opintoja sekä kampusaluetta:
“Se oli kuin kurssi yliopistosta itselle”.
Jumana kiitteli mahdollisuutta osallistua tapahtuman tekemiseen sekä ryhmän ilmapiiriä, jossa kaikkien ajatuksia kuunneltiin. Lukio on hänen mukaansa tärkeä vaihe nuoren elämässä. Nuori alkaa kyseenalaistaa itselleen tuttuja asioita ja pohtia maailmaa eri näkökulmista. Hän etsii vastauksia kysymyksiinsä niin vanhemmilta, kavereilta kuin sosiaalisesta mediastakin. Tapahtumatiimin ja tilaisuuteen osallistuneiden moninaisuus mahdollisti nyt erilaisia näkökulmia aiheeseen ja tarjosi esikuvia nuorille. Jumana piti erityisesti Amiirah’n puheenvuorosta, johon hän pystyi samaistumaan. Hän oli ilahtunut siitä, että tilaisuudessa voitiin keskustella islamista erilaisten ihmisten kesken:
“Oli hyvä nähdä, että meidän uskonto kiinnostaa muitakin kuin vain muslimeja”, Jumana pohti.
Nuorten panos ja innostus vaikutti myös meihin tutkijoihin, ja projektista tuli merkityksellinen, kun se oli suunniteltu nuoria kiinnostavista lähtökohdista. Yhteistyö nuorten kanssa oli mahdollisuus sanoittaa tutkimusta tavalla, joka on ajan hermoilla ja käy vuoropuhelua nuoria kiinnostavien teemojen kanssa.
IDIS-verkoston ja lukioiden yhteistyölle on tulossa jatkoa keväällä 2023. Tällöin teemana on islamin uskonnon opetus – aihe on ajankohtainen myös liittyen keskusteluun katsomusaineiden opetuksen nykytilasta ja uudistamistarpeista. Tulevaisuuden lukio-korkeakouluyhteistyölle tämänhetkiset kokemukset lupaavat hyvää.
| TIETOLAATIKKO: IDIS (Interdisciplinary Islamic Studies) on islamin ja Lähi-idän tutkijoiden akateeminen verkosto, jonka ovat perustaneet Helsingin yliopiston islamin tutkijat Mulki Al-Sharmani, Ilkka Lindstedt ja Teemu Pauha. Verkosto on järjestänyt jo yli kahden ja puolen vuoden ajan tutkijatapaamisia Suomessa islamin tutkimuksen parissa toimiville. |