Viime vuosina maailmalla jalansijaa saanut nationalistispopulistinen politiikka on läpikotaisin kietoutunut yhteen uskonnollisten liikkeiden kanssa. Populismi myös leviää tehokkaasti ylirajaisessa digitaalisessa mediaympäristössä. Tutkimushanke Uskonto ja populismi hybridissä mediaympäristössä (Merelpo) tuottaa tietoa siitä, millaista on uskonnollinen populismi ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia sen leviämisellä on. Hankkeen taustoja valottaa tutkimuskonsortion johtaja, Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan apulaisprofessori Katja Valaskivi, jonka tehtävän ala on uskonto ja digitaalinen maailma.
Eri puolilla maailmaa on viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana noussut valtaan populistisia puolueita ja johtajia, jotka vetoavat voimakkaasti kansallistunteeseen. Tunnetuin lienee Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, mutta useita vuosia ennen hänen valintaansa kehityskulku oli jo nähtävissä esimerkiksi Unkarissa, Venäjällä, Japanissa ja Intiassa. Akateeminen tutkimus on pitkään tarkastellut tätä ilmiötä keskittyen esimerkiksi politiikan ja median suhteisiin tai sosiopoliittisiin syihin ja seurauksiin. Sen sijaan vähemmälle huomiolle on jäänyt se, miten eri maissa populistisnationalistiset johtajat ovat nousseet valtaan liittoutumalla uskonnollisten liikkeiden kanssa ja kuinka nämä ilmiöt ovat medioituneet.
Yasukunin shintolainen pyhäkkö on japanilaisen uskonnollisnationalistisen kiistan ytimessä. Pyhäkkö on omistettu keisarin puolesta kuolleille kameille, joiden joukossa on toisen maailmansodan jälkeen sotarikolliseksi tuomittuja henkilöitä. Kotimaista äänestäjäkuntaa kosiskelevien nimekkäiden japanilaispoliitikkojen vierailut temppelissä kiristävät säännöllisesti Japanin ja sen naapurimaiden suhteita. Kuva: Wikimedia Commons
Uskontoa käytetään perusteluna poliittisille toimille tai poliittista uskottavuutta haetaan toimimalla yhdessä uskonnollisten instituutioiden tai järjestöjen kanssa. Donald Trumpin kuuluisa ja pöyristymistä herättänyt valokuvaussessio kirkon edessä Raamattu kädessä on tästä vain yksi esimerkki. Meillä vähemmän tunnettu seikka on se, että Japanin pitkäaikainen (2012-2020) pääministeri Shinzo Abe kuuluu vaikutusvaltaiseen, äärioikeistolaiseen Nippon Kaigi -järjestöön, jonka yksi tavoite on palauttaa shintolaisuuden valtiollinen rooli ja keisarin jumalallinen asema perustuslakiin. Intian pääministerinä vuodesta 2014 toiminut Narendra Modi puolestaan nojaa näkyvästi ja julkisesti hindunationalismiin.
Ruokkiiko huomiotehdas uskonnollista populismia?
Suomen Akatemian rahoittamassa Uskonto ja populismi hybridissä mediaympäristössä (Merelpo) -hankkeessa tarkastelemme sitä, miten erilaiset uskonnollispopulistiset poliittiset ilmiöt ilmenevät, kiertävät, vahvistuvat – tai heikkenevät – hybridissä mediaympäristössä, jossa journalistisen median toiminta kietoutuu yhteen erilaisten muiden mediatoimijoiden ja sosiaalisen median alustojen kanssa.
Kun kaikilla on periaatteessa pääsy julkiseen keskusteluun somen kautta ja mediatilassa kiertää sisältöjä enemmän kuin kenenkään aika riittää seuraamaan, tulee mediankäyttäjien huomiosta ja reaktioista rahanarvoista tavaraa, jota erilaiset toimijat pyrkivät tavoittamaan. Digitaalinen mediaympäristö on kuin huomiotehdas, jossa työläisinä olemme me, jokainen mediankäyttäjä.
Kun kiinnitämme huomiomme ja reagoimme johonkin sisältöön, sosiaalisen median alustoille syntyy liikevoittoa ja dataa, jonka avulla ne voivat suositella ja suunnata meille ja meidän kanssamme samoissa verkostoissa oleville yhä enemmän samanlaista, reaktioita herättävää sisältöä.
Tässä pääsemme populismiin, jota voidaan tarkastella media- ja viestintästrategiana. Yleensä populismi, poliittisesta suuntauksesta riippumatta 1) vetoaa ”kansaan”, 2) pyrkii rakentamaan mahdollisimman korkean rajan ”meidän” ja ”muiden” välille ja 3) esiintyy voimakkaan kriittisesti ”eliittiä” kohtaan. Nämä kaikki ovat tunteita herättäviä kysymyksiä, joilla on mahdollista provosoida huomiota – ja kerätä reaktioita. Identiteettipoliittiset uskontoon ja kansakuntaan liittyvät teemat ovat sellaisia, joiden on todettu provosoivan reaktioita kaikista poliittisista suuntauksista. Kun sekä ihastujat että pöyristyjät jakavat sisältöä, sen saama näkyvyys kasvaa eksponentiaalisesti.
Huomiotehtaan liiketoimintamallin kannalta reaktioita provosoivat sisällöt ovat kaikkein parhaita, sillä niiden avulla on maksimoitavissa datan ja liikevoiton määrä. Monet viimeaikaiset tutkimukset ja selvitykset viittaavatkin siihen, että sosiaalisen median alustat algoritmeineen ovat tarkoituksellisesti nostaneet provosoivan sisällön näkyvyyttä liikevoittoaan lisätäkseen. Näin ollen myös uskonnollisen populismin näkyvyys ja kenties kannatuskin lienee kasvanut siksi, että se näkyy aikaisempaa useampien käyttäjien somekanavissa.
Huomiotehtaan kaikki koneet ovat yhteydessä toisiinsa. Kun siis journalistinen media havaitsee sosiaalisessa mediassa kiinnostavan ilmiön, siitä tehdään juttuja televisioon, radioon ja lehtiin. Näin alkujaan sosiaalisessa mediassa marginaalinen ilmiö ja sisältö nousee sellaistenkin ihmisten tietoisuuteen, jotka eivät esimerkiksi käytä sosiaalista mediaa tai jotka eivät muutoin olisi sisältöä välttämättä koskaan kohdanneet. Ja he puolestaan, uuden ilmiön kohdatessaan, jatkavat sisältöön reagoimista. Näin syntyy nouseva huomion spiraali.
Monitieteinen hanke tarkastelee uskonnollista populismia
Vasta alkanut tutkimushankkeemme lähtee liikkeelle näistä huomioista ja aiemman tutkimuksen tuottamista havainnoista. Tutkimme sitä, miten uskontoon kytkeytyvä populistinen mediasisältö leviää ja kiertää huomiotehtaan eri osissa. Tarkoituksemme on tuottaa lisää tietoa siitä, millaista uskonnollinen populismi on, miten se leviää, mikä on sen merkitys ja millaisia yhteiskunnallisia seurauksia sen kiertämisestä on nähtävissä.
Monitieteisessä hankkeessa on mukana uskontotieteilijöitä, mediatutkijoita, politiikantutkijoita ja datatieteilijöitä. Kokoamme ja analysoimme laadullisin ja määrällisin menetelmin erilaisia suomalaisia ja kansainvälisiä digitaalisia media-aineistoja ja toimijahaastatteluja. Tutkimuskohteena ovat institutionaalisiin, etenkin eri kristinuskon suuntauksiin kytkeytyvä populismi sekä uudempi, ylirajaisesti verkossa leviävä uskonnollinen populismi, joka mm. käyttää salaliittoteorioita.