Tasa-arvo nousee Raamatusta samaa sukupuolta olevien avioliittoa kannattavien pappien ajattelussa, kun taas kriittisesti avioliittokäsityksen laajentamiseen suhtautuvat papit vaikenevat tasa-arvosta, kirjoittaa Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian tutkijatohtori Laura Kallatsa.
”Lähden siitä, että keskustelumme eri osapuolet voivat hyvällä omallatunnolla pysyä kannassaan, jos he katsovat, että heillä on siihen riittävät perustelut”, kirjoittaa emeritusarkkipiispa John Vikström Kotimaa24:n blogissa 19.2.2021. Keskustelu samaa sukupuolta olevien avioliitosta oli leimahtanut jälleen liekkeihin vähän aikaisemmin Vikströmin julkaistua kirjoituksen, jossa hän esitteli perusteluja avioliittokäsityksen laajentamiselle Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Samaa sukupuolta olevien avioliitosta on koko 2000-luvun ajan esitetty voimakkaita näkemyksiä kirkossa. Myös perusteluja samaa sukupuolta olevien kirkollisen avioliittoon vihkimisen puolesta ja sitä vastaan on etsitty – ja löydetty.
Kuva: @5byseven via Twenty20
Tasa-arvo nousee Raamatusta
Suurin osa samaa sukupuolta olevien avioliittoa kannattavista papeista perusteli käsityksiään ihmisoikeuksilla tai muilla juridisilla argumenteilla. Toiseksi yleisimmin kannattavien pappien esittämät perustelut olivat teologisia. Raamattuargumentit ja ihmisoikeudet, erityisesti tasa-arvoon vetoavat argumentit, nähdään avioliittokeskustelussa usein vastakkaisina, mutta tutkimukseni osoittaa, että samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kannattavien pappien ihmisoikeusargumentit nousevat usein nimenomaan Raamatusta. Papit painottavat muun muassa kultaisen säännön ja rakkauden kaksoiskäskyn noudattamista sekä Jeesuksen esimerkkiä puolustaa marginaalissa olevia.
Kuva: Pixabay
Tasa-arvoargumenteilla samaa sukupuolta olevien vihkimistä kannattavien pappien mukaan tasa-arvo ei ole ainoastaan tasa-arvoa lain edessä tai jokaisen kirkon jäsenen tasa-arvoista kohtelua kirkollisissa toimituksissa, vaan myös tasa-arvoa Jumalan edessä. Kirkon päätös vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon antaisi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville ihmisille viestin siitä, että he ovat kaikkien muiden ihmisten kanssa tasa-arvoisia Jumalan edessä.
Vastustajat vaikenevat ihmisoikeuksista
Tutkimukseeni vastanneet samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimistä vastustavat papit eivät argumentoineet ihmisoikeuksilla. Siinä missä kannattajat liittivät ihmisoikeudet vahvasti teologisiin perusteluihin, vastustajien teologisissa argumenteissa ei tuotu esille tasa-arvoa Jumalan edessä tai kirkon jäsenten yhdenvertaisia oikeuksia. Samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimiseen kielteisesti suhtautuvat papit näkivät naisen ja miehen välisen avioliiton oikeanlaisena avioliiton mallina. Tähän malliin samaa sukupuolta olevien avioliitto ei sovi eikä se pappien mukaan ole myöskään Jumalan tahdon mukainen avioliitto.
Osa samaa sukupuolta olevien avioliittoon kielteisesti suhtautuvista papeista toi ilmi, että seksuaalivähemmistöjen oikeuksia on hyvä kohentaa yhteiskunnassa, mutta avioliitto on kuitenkin syytä pitää ainoastaan naisen ja miehen välisenä liittona. Näistä vastauksista käy ilmi, että ihmisoikeuksien toteutuminen on periaatteessa näille papeille tärkeää, mutta he eivät näe kirkollista avioliittoon vihkimistä ensisijaisesti (tai ollenkaan) ihmisoikeudellisena kysymyksenä. Avioliitto on pikemminkin instituutio, jolla on tietyt raamit (kuten, että puolisoina voivat olla yksi nainen ja yksi mies) eikä niinkään tasa-arvon mittari, josta kaikkien tulisi päästä osalliseksi.
Hyvällä omallatunnolla omassa kannassaan
Tutkimukseni mukaan papeilla on hyvin selkeät kannat avioliittokysymyksessä. Kuitenkin aiemmat suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että papiston näkemykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta muuttuvat koko ajan hyväksyvämmiksi. Pinnan alla siis tapahtuu liikehdintää – ennen kaikkea samaa sukupuolta olevien avioliittoon kriittisesti suhtautuvien näkemykset muuttuvat. Kirjoitukseni aluksi siteeraamani emeritusarkkipiispa John Vikström näki, että vastakkaisilla tavoilla avioliitosta ajattelevat voivat hyvällä omallatunnolla pysyä omassa kannassaan, jos heillä on siihen riittävät perustelut. Väitöstutkimukseni osoittaa, että kirkossa ainakin avioliittoon vihkijöillä on perustellut kannat. Hyvinkin perusteltu kanta voi kuitenkin tutkimukseni mukaan muuttua esimerkiksi omien elämänkokemusten myötä tai kirkollisen ja yhteiskunnallisen asenneilmapiirin muuttuessa.
Kuva: @dennis3335 via Twenty20