Kulttuurien, katsomusten ja kielten moninaisuus on läsnä siellä, missä ihmiset kohtaavat. Koululla on tärkeä rooli osallisuuden ja moninaisuuden vahvistamisessa. Minkälainen on katsomustietoinen opettaja katsomustietoisessa koulussa? Kysymystä pohtivat katsomusaineiden didaktiikan yliopisto-opettaja Marjaana Kavonius ja projektisuunnittelija, väitöskirjatutkija Niina Putkonen.
Katsomukset koulussa
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa (POPS 2014) koulu nähdään osana monimuotoista yhteiskuntaa ja maailmaa. Koulu resonoi moninaisuutta niin paikallisesti kuin globaalillakin taajuudella:
”Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa paikallinen ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään.” (POPS 2014, 28)
Opetussuunnitelmassa moninaisuus nähdään osana kaikkia oppilaita ja yhteisön jäseniä. Sillä ei siis viitata johonkin ulkoapäin tarkasteltavaan, vieraaseen tai tiettyyn ryhmään. Oma kulttuuri, katsomus ja kieli ovat jokaisen oikeus ja yhteinen rikkaus.
Kuva: Piia Keto-Aro
Katsomus on osa ihmisen identiteettiä. Katsomuksen käsitteellä voidaan tarkoittaa niin uskonnollisia kuin ei-uskonnollisia tai uskonnottomia katsomuksia. Esimerkkejä katsomuksista ovat vaikkapa luterilaisuus, ateismi ja humanismi. Kasvatusympäristöissä katsomuksen käsitteen hahmottaminen laajasti on tärkeää jokaisen lapsen ja nuoren sekä heidän perheidensä tasa-arvoisen kohtaamisen varmistamiseksi ja katsomuksiin sisältyvän moninaisuuden ymmärtämiseksi.
Katsomustietoinen opettaja paitsi tiedostaa katsomuksen merkityksen osana oppilaan identiteettiä ja sen kehitystä, myös reflektoi omia käsityksiään, asenteitaan ja kasvatuksellisia tavoitteitaan. Katsomustietoisuuteen kuuluu myös katsomuslukutaito; elämän katsomuksellisen ulottuvuuden ymmärtäminen ja erilaisten katsomusten tuntemus. Katsomuksiin liittyvät kysymykset ovat läsnä koko koulun arjessa, ja siellä, missä on kohtaamisia, tarvitaan katsomusdialogitaitoja – ne eivät siis kuulu vain katsomusopetukseen. Näin katsomustietoisuus hahmottuu osana jokaisen opettajan ja kasvattajan ammatillista osaamista ja katsomuksellisesti vastuullista ja sensitiivistä opetusta. Nämä katsomustietoisuuden elementit muodostavat lähtökohdan Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus (KUPERA) -hankkeessa tuotetuille materiaaleille.
KUPERA-hanke tuottaa tutkimusta ja materiaalia
Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus (KUPERA) -hanke muodostuu arviointi- ja tutkimushankkeesta ja materiaalihankkeesta. Molemmissa osahankkeissa tuotetaan tutkimusperustaisia näkökulmia kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoiseen opetukseen. KUPERA-hanke toteutetaan Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEAn ja kasvatustieteellisen tiedekunnan muiden tutkimusryhmien välisenä yhteistyönä sekä yhteistyössä Kulttuuri- ja uskontofoorumi FOKUS ry:n ja Arto Kallioniemen UNESCO Chair -professuurin (UNESCO Chair in Values, Dialogue and Human Rights in Education) ohjausryhmän kanssa. Opetushallitus rahoittaa hanketta.
Arviointi ja tutkimus -hanke selvittää opettajien ja rehtoreiden näkemyksiä koulun monista kulttuureista, katsomuksista ja kielistä sekä tuottaa tutkimuspohjaiset ohjeistukset kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisuuden huomioimiseen oppimateriaalin laatijoille ja opettajille eri oppiaineissa. Tutkimuksen tuloksia julkaistaan myöhemmin.
Materiaalihankkeessa valmistunut Dialogikasvatus.fi-verkkoportaali tarjoaa materiaalia ja ajankohtaista tietoa kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisen kasvatuksen tueksi. Portaalissa julkaistaan hankkeessa tuotetut kasvattajien opas Katsomusdialogin ABC sekä alakoulun suomen kielen oppimateriaalikokonaisuus Tähtijengi. Lisäksi portaaliin on linkitetty eri toimijoiden tuottamia materiaaleja. Materiaalit kannustavat dialogitaitojen harjoitteluun sekä osallisuuden ja kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisen opetuksen vahvistamiseen eri ikäisten oppijoiden kanssa ja eri oppiaineissa. Teemoja lähestytään mm. tiedollisen osaamisen, uskonto- ja katsomusdialogin, empatiataitojen sekä kieli- ja vuorovaikutustaitojen pinnoilla liikkuen, ja materiaalit on jaoteltu kuuden pääteeman alle:
- Moninaisuus arjessa ja juhlassa
- Lapsen ja nuoren identiteetin tukeminen
- Uskonto- ja katsomusdialogi
- Haastavien tilanteiden kohtaaminen
- Tähtijengi – kielen supersankarit
- Tunne- ja vuorovaikutustaidot
Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry ylläpitää Dialogikasvatus.fi-portaalia 1.7.2020 alkaen.
KUPERA-hankkeessa tuotettu Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus puolestaan on avoin verkkokurssi opettajien lisä- ja täydennyskoulutukseen. Kurssi kannustaa pohtimaan omaa opettajuutta ja reflektoimaan kulttuuriseen, katsomukselliseen ja kielelliseen moninaisuuteen liittyvää osaamista. Kurssilla tutustutaan kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisen opetuksen perusperiaatteisiin ja niihin liittyviin teoreettisiin näkökulmiin ja pohditaan opettajan käytännön työtä erilaisten kieli-, kulttuuri- ja katsomusvähemmistöjen näkökulmasta. Kurssi kannustaa kehittämään katsomustietoista opetusta, joka kohtaa oppilaan ainutlaatuisen identiteetin kaikkine osa-alueineen.
Julisteen taitto: Riina Hirvonen.