Koronan perässä leviävät salaliittoteoriat

Koronavirus on saanut muutamassa kuukaudessa maailmankirjat sekaisin. Ihmisten perusoikeuksia on jouduttu kaventamaan monissa maissa, kun vielä huonosti tunnettu virus on kylvänyt huolta ja pelkoa kaikkialla. Virus on poikinut myös salaliittoteorioita. Miksi pandemia on niille otollinen alusta? Entä miten salaliittoteoriat liittyvät uskontoon? Näitä pohtii Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan apulaisprofessori Katja Valaskivi, jonka tehtävänala on uskonto ja digitaalinen maailma.

 

”Viraali” on käsite, joka tulee virologiasta, virusten ja niiden leviämisen tutkimuksesta, epidemologiasta. Arkikielessä viraali viittaa kuitenkin nettimaailmaan. Viraaliset ilmiöt leviävät verkossa, toiset tuottaen ei-toivottuja seurauksia, toiset hyvää tehden, vaikkapa solidaarisuutta tai tukea vähäosaisille keräten. Viraali-ilmiöiden ajatellaan syntyvän ”itsestään”, alhaalta ylöspäin, ”tavallisten ihmisten” keskuudessa, mutta yleisemmin ne itse asiassa ovat jonkinlaisen manipulaation seurausta. Taustalla voi olla mainonta ja markkinointi, mutta myös propaganda, valehtelu tai provosointi. Tai sitten ilmiö oikeastaan tulee viraaliksi vasta, kun lööpissä kerrotaan ”somekohun” synnystä.

On väitetty, että ihmiskunnan leviäminen maapallon joka kolkkaan (viruksen lailla) ei perustu niinkään kädellisyyteemme tai edes kommunikaatiokykyyn vaan kykyyn kollektiivisesti kuvitella olemassa olevaksi asioita, joita ei oikeastaan ole. Näin ihmiskunta on pystynyt yhdessä kuvittelemaan järjestelmiä (markkinatalous, lait), hallinnan ideaaleja (kansallisvaltio, demokratia) ja arvoja (ihmisoikeudet, yksilönvapaus), jotka viestinnällisten teknologioiden avulla ovat vähitellen levinneet maailmanlaajuisiksi ”totuuksiksi”, jaetuiksi käsityksistä siitä, kuinka maailma toimii. Tärkeintä näissä uskomusjärjestelmissä on se, että ne eivät näytä kuvitelluilta. Että yhdessä tiedämme niiden olevan totta ja olemassa. Vain sillä tavalla ne voivat jäsentää yhteiskunnan toimintaa ja ylläpitää luottamusta ihmisyhteisöissä.

Kollektiivinen maailmankuvien muodostaminen vaatii välittäjiä eli medioita. Ne ovat tapoja, välineitä ja teknologioita joiden avulla yhteinen mielikuvitus voi elää ja merkitykset muodostua. Digiaikana myytit, symbolit ja narratiivit kiertävät verkossa ja jokainen meistä on potentiaalinen sisällöntuottaja tai vähintäänkin -kierrättäjä.

sapotwitter_jpg

Kuva: Liekki Valaskivi.

 

Viime viikkoina olemme nähneet konkreettisesti mitä tarkoittaa viraali silloin, kun puhutaan viruksesta. Pienenpieni, silmän näkemätön virus on yhtäkkiä paljastanut maailmankuvamme kuvittelun tuotteeksi ja kyseenalaistanut niin markkinatalouden kuin lainsäädännönkin lainalaisuudet. Yksilönvapauden käsite on kyseenalaistettu ja Unkarissa demokratiastakin on jo luovuttu.

Koska tähän asti tuntemamme jaetut totuudet on haastettu, kohtaamme tornadon kaltaisesti kiihtyvän maailmankuvallisen kamppailun, johon nykyinen mediaympäristömme tarjoaa ennennäkemättömän mahdollisuuksien avaruuden. Kun liikkumista on rajoitettu, ihmiset toteuttavat yksilönvapauttaan verkossa etsien kiinnittymispintoja, maailmanselityksiä ja uusia turvallisuutta tuottavia rakenteita murtuvien tilalle ympäristössä, jossa on vaikeaa ja jopa mahdotonta erottaa toisistaan valhe ja totuus, vitsi ja provokaatio tai mainos ja uutinen. Kun yksi keskeisistä kollektiivisista uskomuksistamme on se, että olemme kaikki yksilöitä, jotka muovaavat omat totuutensa, on meneillään kiivas kamppailu sekä omien totuuksien löytämiseksi että muiden vakuuttamiseksi oman todellisuuden ylivertaisuudesta.

Vaihtoehtoisiksi kollektiivisen mielikuvituksen alustoiksi tarjoutuvat esimerkiksi salaliittoteoriat, joita myös tarkoituksellisesti levitetään erilaisissa manipulaatiotarkoituksissa. Tutkimme näitä Salaliittoteorioiden politiikka -tutkimushankkeessamme, jota rahoittaa Helsingin Sanomain Säätiö. Osa salaliittoteorioista on kokonaisia maailmanselityksiä, joissa hyvät ja pahat alienit taistelevat herruudesta maailmassa. Koronaa tulkitaan merkiksi aikojen lopusta ja uuden ajan alusta. Sen myös väitetään olevan vaaraton viattomille, jotka eivät ole kulkeneet 5G-verkkojen läheisyydessä tai syyllistyneet rikoksiin ihmisyyttä vastaan (kuten kuviteltu kansainvälinen julkkisten saatananpalvontapedofiliarinki, johon väitetään kuuluvan milloin kukakin, Madonnasta Tom Hanksiin ja Ellen DeGeneresiin).

Yhdysvalloissa monet näiden teorioiden kannattajat pitävät pelastajana Donald Trumpia, jonka on määrä näinä lopun aikoina kukistaa pahat alienit ja heidän kanssaan työskentelevät juutalaiset ”globalistit”, kaataa keskuspankki ja sitoa dollari kultakantaan. Saman teorian mukaan koronan aiheuttama etätyöskentely ja -opiskelu kuormittavat pian verkot nurin viideksitoista päiväksi, jonka jälkeen koittaa uusi aika. Uutena aikana taloudelliset huolet on pois pyyhitty universaalilla perustulolla, verot poistettu ja kaikki velat anteeksi annettu.

Kuulostaako tutulta? Aivan. Paljon puhuttujen poliittisten, yksilö- ja sosiaalipsykologisten ja viestintäteoreettisten ulottuvuuksien takana salaliittoteorioilla on vahvat juuret uskontojen maailmassa. Monesti joukossa on ripaus esoteriaa ja mystiikkaa, mutta ennen kaikkea teoriat perustuvat vuosituhansia vanhoihin myytteihin ihmisen suhteesta tietoon, teknologiaan ja itseään suurempiin voimiin. Salaliittoteoriat myös uusintavat ikivanhoja viholliskuvia kuten antisemitismiä.

Ilmaukset, toimijat ja tarinat voivat olla uusia, mutta pohjalta löytyvät vanhat tutut teemat: hyvän ja pahan taistelu, ihmisen kyky uuden tiedon ja uusien taitojen avulla nousta luojan kaltaiseksi tai peräti luojaksi itsekin. Tai vaikkapa lupaus siitä, siitä että ”suuren myrskyn” jälkeen maailma on parempi ja elämme paratiisin kaltaisissa olosuhteissa, jossa hyvä on voittanut pahan ja saamme viimeinkin toteuttaa täydellistä, jumalankaltaista inhimillisyyttämme.

 

SAPO taustakuva

Kuva: Liekki Valaskivi.

 

Sosiaalisen median alustat on suunniteltu tuottamaan viraaleja ilmiöitä. Niiden algoritmit eli toimintalogiikan määrittelevät kaavat ja säännöt keräävät käyttäjistään informaatiota, jonka avulla somealustat ”tietävät” mitä haluamme nähdä ja kuulla. Samaan tapaan kuin pikkuruinen koronavirus myös algoritmisesti tuotetut viraali-ilmiöt muuttavat käyttäytymistämme ja käsitystämme maailmasta.

Kaikessa pöyristyttävyydessään salaliittoteoriat keräävät reaktioita niin niiden epäilijöitä, vastustajilta kuin kannattajiltakin. Kun somealustat on suunniteltu keräämään ja kumuloimaan reaktioita, lisääntyy poliittisesti radikaalin, muukalaisvihamielisen ja närkästystä herättävän aineiston näkyvyys eksponentiaalisesti. Siksi kuvitellessamme yhdessä olevaksi uutta maailmaa koronan jälkeen, meidän täytyy muistaa, että tähän kuvitteluun osallistuvat nyt myös algoritmit, jotka esittävät meille sellaista käsitystä kollektiivisista mielipiteistämme, jotka eivät itse asiassa lainkaan pidä paikkaansa.

2 kommenttia artikkeliin ”Koronan perässä leviävät salaliittoteoriat

Kommentointi on suljettu.