Mielen matka luonnon monimuotoisuuteen

Tällä kertaa Katsomuksissa sukelletaan maailmankuvien pariin, Emma ja Mikko Kurenlahden johdattelemana. Emma on kasvatustieteen maisteri sekä Empatian ja myötätunnon laajenevat kehät varhaiskasvatuksessa –tutkimusprojektin jäsen, Mikko puolestaan uskontotieteen tohtorikoulutettava sekä Religion, Ecology & Diversity (RED) –tutkimusryhmän jäsen. Blogiteksti on julkaistu alkuperin Ope osaa -blogissa 18.6.2019. Uudelleenjulkaisuun on saatu lupa.

Ekokriisin aikakaudella tarvitaan kasvatusta ja koulutusta, joka tarjoaa tiedollisen substanssin ohella laaja-alaisia mahdollisuuksia myös maailmankuvaa muuttavalle oppimiselle. Ympäristökasvatusta voidaankin lähestyä pyrkimyksinä vaikuttaa vallitseviin käsityksiin itsestä, todellisuuden luonteesta ja ihmisen suhteesta maailmaan. Tässä yhteydessä on varsin selvää, että globaalien ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan laajaa ja monialaista yhteistyötä sekä lukuisten, toisiaan täydentävien näkökulmien huomioimista. Tähän oppimisen transformatiiviseen ulottuvuuteen tartuimme osana Helsingin yliopistossa syksyllä 2018 järjestettyä monitieteellistä Visuaalinen kulttuuri, katsomukset ja oppiminen -projektikurssia.

Kurssilla toteutimme kasvatus- ja uskontotieteilijän yhteistyönä vapaasti käytettävissä olevan auditiivisen Mielen matka luonnon monimuotoisuuteen -oppimateriaalin. Lopullinen versio toteutettiin yhteistyössä ympäristöjärjestö WWF Suomen kanssa ja julkaistiin valtakunnallisesti osana Earth Hour –ilmastotapahtumaa alkuvuodesta 2019. Kyseessä on erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteyteen suunniteltu rentoutusharjoituksen ja kuunnelman hybridi, joka porautuu luonnon monimuotoisuuden merkitykseen empatian keinoin tarjoamalla mahdollisuuden sukeltaa eri eliöiden, sekä eläin- että kasvimaailma edustajien, kokemusmaailmoihin.

Kuulija pääsee rummun sykkeen saattelemana muun muassa liitämään taivaalle palokärkenä, tuntemaan kuinka tuuli heiluttaa haavan oksistoa, köllimään rantakivelle saimaannorppana sekä tanssimaan meriajokkaana valtavien vesimassojen keskelle. Kertomuksesta on pyritty rakentamaan riittävän tapahtumarikas, jotta pienimmätkin jaksavat keskittyä sen kuuntelemiseen esimerkiksi satuhetken muodossa. Kuunnelmasta on myös tietoisesti rakennettu positiivisille tunteille rakentuva kokonaisuus. Tavoitteena on tarjota helposti omaksuttavissa olevia aineksia sekä oppilaiden että opettajien subjektiivisen maailmasuhteen moninäkökulmaiseen pohtimiseen jaetussa tilassa, joka mahdollistaa transformatiivisten oppimiskokemusten yhdistymisen ympäristökasvatuksellisiin teemoihin.

norppa

Natalie Tapson CC BY-NC-SA 2.0

puolukka

Image by Per Jensen from Pixabay

Tiedeperustaisen projektin taustalla vaikutti teoreettisena viitekehyksenä suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelmasta sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden arvopohjasta löytyvä ekososiaalinen sivistyskäsitys. Tähän taustaan yhdistimme empatia- ja myötätuntotutkimuksen näkökulmia erityisesti kasvatusfilosofi Veli-Matti Värrin inspiroimana.

Värri on esittänyt kulttuurisen muutoksen olevan saavutettavissa laajentamalla myötätunnon suuntautumista kattamaan ihmiselämän lisäksi myös ei-inhimillinen luonto. Tässä yhteydessä hyödynsimme myös Myötätunnon rakentuminen varhaiskasvatuksen arjessa -akatemiahankkeeseen tehtyä Emma Kurenlahden pro gradu -tutkielmaa ja siihen liittyviä teoreettisia jäsennyksiä. Näiden lisäksi Mikko Kurenlahden uskontotieteellisen ympäristötutkimuksen kenttään sijoittuva väitöskirjatutkimus tarjosi kokonaisuuden suunnitteluun näkökulmia inhimillisen olemassaolon narratiivisesta luonteesta sekä mielikuvituksen yhteydestä kulttuurisen identiteetin muotoutumiseen. Kertomuksessa esitetyt luonnontieteelliset faktat myös luetutettiin WWF:n asiantuntijoilla.

Näistä lähtökohdista pohdimme minkälaisia kuviteltuja maisemia ja kertomuksia ihmiset asuttavat, erityisesti länsimaisen valistuksen jälkeisen maailmankuvan yhteydessä, sekä miten tarjota aineksia näiden käsittelyyn. Keskeisiksi tavoitteiksi muodostuivat mielen sisäisten kuvien herättäminen sekä vaihtoehtoisten todellisuuskäsitysten käsittely tavalla, joka tähtää entistä holistisemman myötätuntokulttuurin rakentumiseen. Tuloksena on ympäristökasvatuksellisesti virittynyt moderni myytti, jonka sisälle kuulijat kutsutaan kokemaan maailma tavanomaisesta poikkeavalla tavalla. Tavoitteena oli myös kokeilla, miten kuullun kertomuksen kautta voitaisiin pyrkiä herättämään erilaisia visuaalisia kuvia mielen sisäisinä prosesseina; luoda moniaistinen elämys yksinkertaisesti mielikuvitusta inspiroimalla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s