Mikä ihmeen uskontolukutaito?

Lukutaito on tänä päivänä vahvasti esillä monissa eri yhteyksissä. Siinä missä esimerkiksi medialukutaito on jo varsin yleisesti tunnettu käsite, on uskontolukutaito uudempi ja vähemmän tunnettu tulokas niin akateemisessa kuin laajemmassakin keskustelussa. Mitä uskontolukutaidolla oikein tarkoitetaan? Tätä pohtii Katsomusten päätoimittaja, Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori Johanna Konttori.

 

Käsiteviidakko

Lukutaito. Medialukutaito. Monilukutaito. Kuulostaako tutulta? Entäpä teknologialukutaito, tulevaisuuslukutaito, ilmastolukutaito tai luonnonlukutaito? Tämän päivän suomalaiselta odotetaan monenlaisia lukutaitoja, ainakin jos tutkimusta ja opetussuunnitelmia on uskominen. Tähän lukutaitojen joukkoon on enenevässä määrin liittymässä myös uskontolukutaito. Käsite on kasvatustieteilijöiden parissa ollut jo jonkin aikaa käytössä, kun taas uskontotieteilijät, sosiologit ja politiikan tutkijat ovat enemmänkin vasta aloittelemassa käsitteen parissa työskentelyä.

Uskontolukutaidon voi sanoa olevan vähintäänkin etäisesti sukua sellaisille käsitteille kuin uskonto- ja katsomussensitiivisyys, uskontodialogi ja kulttuurilukutaito. Katsomuslukutaidon käsite puolestaan on tuotu uskontolukutaidon rinnalle ja jopa korvaajaksi, koska se ottaa uskontolukutaitoa paremmin huomioon myös uskonnottomuuden sekä sellaiset maailmankatsomukset, jotka eivät istu uskonnon kategoriaan.

Uskontolukutaito on käännös englanninkielisestä ilmaisusta religious literacy. Katsomus ei käänny erityisen hyvin englanniksi, mutta kansainvälisessä tutkimuskirjallisuudessa on jo tuotu esille world view literacy, tarkoituksena korostaa käsitteen laaja-alaisuutta samaan tapaan kuin katsomuslukutaidollakin. Toistaiseksi pitäydyn itse jo vakiintuneessa käsitteessä uskontolukutaito, kuitenkin siten, että ymmärrän sen koskettavan niin uskontoja kuin erilaisia katsomuksiakin.

 

Uskontolukutaidon monimerkityksisyys

Lukutaito on käsitteenä niin käytännöllinen kuin hankalakin. Käytännöllinen, koska jokaisella lienee jonkinlainen intuitiivinen käsitys siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Uskontolukutaidon voi siis määritellä esimerkiksi ihmisellä olevaksi taidoksi ymmärtää uskontoihin liittyviä tapoja, tekstejä ja keskusteluja. Analyyttisessa käytössä lukutaito on kuitenkin kovin lavea, ja tällöin päädytään herkästi kysymään, mitä oikein tutkimme, kun tutkimme uskontolukutaitoa?

Diane L. Moore ja Adam Dinham, kumpikin uskontolukutaidon tunnettuja tutkijoita, nostavat esiin uskontoperinteiden tuntemuksen osana uskontolukutaitoa. Tämä ei tarkoita kaiken kattavaa tietoa uskonnoista, vaan perustietoja yhdestä tai mieluummin useammasta uskontoperinteestä. Dinham nostaa tiedon ohella uskontolukutaidon yhdeksi määritelmäksi sen, että henkilö ylipäätään pystyy näkemään uskonnon ja uskon relevantteina yhteiskunnallisina tekijöinä. Hänelle uskontolukutaidon käsitteeseen liittyy myös pyrkimys kohentaa uskonnoista ja katsomuksista käytävän keskustelun tasoa, jonka hän näkee nykyisellään heikkona.

Yksi tapa ymmärtää uskontolukutaitoa on tarkastella sitä uskontosokeuden ja uskonnollistamisen välisellä jatkumolla. Uskontosokea ihminen ei näe uskonnon merkitystä yhteiskunnassa ja/tai yksittäisen ihmisen elämässä, kun taas uskonnollistava ihminen selittää ilmiön jos toisenkin yksilön (oletetulla) uskonnolla. Uskontolukutaitoinen ihminen paikantuu näiden kahden ääripään välille. Hän ymmärtää, että monin tavoin sekulaarissa Suomessakin uskonnolla (itselle joko tutulla tai vieraalla) on monille tärkeä merkitys, ja että yhteiskunnassamme on tapoja ja käytänteitä, joiden taustalla on uskonnon vaikutus. Samaan aikaan uskontolukutaitoinen ihminen ymmärtää senkin, että ihmisen elämään, valintoihin ja toimintaan ylipäätään vaikuttavat monet tekijät, kuten koulutus, taloudellinen tilanne, terveys ja sosialisaatio. Myös uskonto, tai jokin muu katsomus, voi olla yksi tekijä muiden joukossa.

IMG_5390

Uskontolukutaito-käsite on alkanut ottaa tuulta alleen myös uskontotieteilijöiden ja yhteiskuntatieteilijöiden parissa. Kuva: Johanna Konttori.

 

Miksi uskontolukutaitoa tarvitaan?

Uskontolukutaidon tarvetta perustellaan usein uskontolukutaidottomuuden kasvulla. Tässä on tärkeää huomioida käsitteen kontekstisidonnaisuus: Eri maissa on erilaiset toimintamallit esimerkiksi sen suhteen, miten uskontoa opetetaan kouluissa, vai opetetaanko sitä ylipäätään. Lisäksi muun muassa maan siirtolaisuushistoria vaikuttaa siihen, millaiseksi sen uskonnollinen kenttä on muotoutunut.

Monissa Euroopan maissa erityisesti islamin merkityksen kasvu on merkittävä tekijä, jonka johdosta uskontolukutaidolle on tarvetta. Eräs yleinen stereotypia on nähdä muslimitaustaiset ihmiset ennen muuta uskontonsa kautta – toisin sanoen uskonnollistaminen – jolloin jää huomioitta se, että muslimiksi itsensä identifioivat ihmiset kiinnittyvät uskontoon monin eri tavoin, aivan kuten esimerkiksi luterilaisetkin. Uskontolukutaidon tarvetta ei kuitenkaan tule pelkistää vain islamiin liittyväksi kysymykseksi.

Yleinen maallistumiskehitys on vieraannuttanut etenkin länsimaisia ihmisiä uskonnoista. Myös tästä syystä tarvitaan uskontolukutaitoa, sillä lisääntynyt maallistuminen ei suinkaan tarkoita sitä, että kaikki suomalaiset tai ruotsalaiset olisivat maallistuneita. Elämme moniarvoisessa yhteiskunnassa. Lisäksi on huomattava, että uskonnolla on monessa muussa maailmankolkassa suurempi merkitys kuin Euroopassa, ja globaalissa toimintaympäristössä törmäämme väistämättä uskonnollisiin ihmisiin ja tapoihin.

Maailmaan ei uskontolukutaidon näkökulmasta tarkasteltuna tarvita lisää uskontoja tai uskonnollisuutta, vaan pikemminkin enenevässä määrin niiden merkityksen ymmärtämistä, sekä kriittistä ja asiallista keskustelua.

 

Tämä teksti pohjautuu Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman Argumenta-hankkeen ”Uskontolukutaito moniarvoisessa yhteiskunnassa” (2019-2020) järjestämään tapaamiseen Helsingissä 16.-17.4.2019. Tapaamisen aiheena oli ”Tämän päivän lukutaidot”. Tapaamisen yhteydessä järjestettiin kaikille avoin keskustelutilaisuus ”Religious Literacy – Why Do We Need It?”, jossa olivat puhumassa professorit Adam Dinham, Martin Ubani ja Tuula Sakaranaho. Keskustelun tallenne on katsottavissa UniTubessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s