Lestadiolaisuus ”maailmassa”

Uskonnolliset yhteisöt muodostavat jäsenilleen ennen kaikkea hengellisen kodin. Yhteiskunnan näkökulmasta uskonto on kuitenkin paljon muutakin. Suomen suurin herätysliike lestadiolaisuus vaikuttaa ”maailmassa” monin tavoin. Aktiivisimmillaan lestadiolaiset ovat olleet puoluepolitiikassa ja yrityselämässä, kirjoittavat Lapin yliopiston yliopistonlehtorit Aini Linjakumpu ja Sandra Wallenius-Korkalo, jotka avaavat lestadiolaisen maailmassaolon muotoja 22.2.2019 julkaistussa Politiikka, talous ja työ. Lestadiolaisuus maailmassa” -kokoomateoksessa.

Tiiviimmätkään uskonnolliset liikkeet eivät ole irrallaan muusta maailmasta. Ne ovat osa yhteiskuntaa ja yhteiskunnallisia toimintoja. Tämä pätee myös vanhoillislestadiolaisuuteen ja muihin lestadiolaisuuden alaryhmittymiin. Vaikka lestadiolaisuudessa on olemassa piirteitä, jotka vahvistavat sen sulkeutuneisuutta, liikkeen jäsenet toimivat samanaikaisesti monilla yhteiskunnan alueilla, ”maailmassa”.

Maailma ei ole kuitenkaan uskovaiselle ihmiselle vain yhteisön ulkopuolella olevaa todellisuutta, vaan todellisuutta, johon myös itse osallistutaan, ”ollaan maailmassa”. ”Maailmassaolemisella” ei korosteta ehdotonta eroa uskonnollisen liikkeen ja maailman välillä, vaan pikemminkin sitä tosiasiaa, että myös uskonnollisten liikkeiden jäsenet ovat osa maailmaa ja he osallistuvat monin tavoin sen toimintoihin.

Maailmassaolo tarkoittaa kohtaamista ja vuorovaikutusta, jossa kohdataan asioiden ja käytänteiden lisäksi myös liikkeeseen kuulumattomia ihmisiä. Ja päinvastoin: uskonnollisiin liikkeisiin kuulumattomat ihmiset kohtaavat näissä tilanteissa ja toiminnoissa liikkeisiin kuuluvia ihmisiä, mikä ei ole välttämättä mahdollista muutoin.

 

Politiikka, talous ja työ

Maailmassaoleminen ei ole automaattisesti kielteistä tai uhkaavaa. Se voi olla myös välttämätöntä ja jopa myönteistä uskonnollisen yhteisön ja siihen kuuluvien ihmisten kannalta. Tällaisia maailmassaolemisen muotoja edustavat politiikan, talouden ja työn alueet.

Ne ovat yhteiskunnallisen osallisuuden alueita, joissa ihminen toimii aktiivisena kansalaisena, ei ainoastaan Jumalan valtakunnan asukkaana. Lestadiolaisuus korostaa työtä koko yhteiskunnan ja oman lähiseudun parhaaksi. Yhteiskunnallinen osallisuus nähdään palvelutoimintana, jossa yhteiskunnan palvelemisen ohella palvellaan myös Jumalaa.

Käytännössä palvelutoiminta toteutuu esimerkiksi siinä, että vanhoillislestadiolaisuuteen kuuluvia henkilöitä toimii mittavassa määrin sekä paikallispolitiikassa että valtakunnallisessa politiikassa. Paikallispolitiikassa liikkeellä on tietyillä alueilla huomattava merkitys. Liike vaikuttaa myös kirkollispolitiikassa. Erityisesti tämä näkyy vahvoilla kannatusalueilla, kuten Pohjois-Pohjanmaalla.

Valtakunnantasolla lestadiolaisuuden eri haarat muodostavat erityisesti keskustapuolueen kannatuksesta selkeän osan. Professori Jouko Talosen arvion mukaan edellisissä eduskuntavaaleissa vuonna 2015 lestadiolaiset ja lestadiolaislähtöiset ehdokkaat saivat 11 % Suomen Keskustan äänistä koko maassa.

Talouden alueella lestadiolaiset yrittäjät ja yritykset ovat saaneet Suomessa kohtuullisen suurta jalansijaa, erityisesti rakennussektorilla. Lestadiolaistaustaisia yrittäjiä toimii rakentamisen ohella laveasti miltei kaikilla keskeisillä yrittäjyyden aloilla. Vaikka yrittäjyys on ollut perinteisesti miesvaltaista, myös lestadiolaistaustaisia naisia toimii yrittäjinä, erityisesti palvelualoilla.

Politiikan ja talouden alueilla lestadiolaisuus näyttäytyy resurssina: lestadiolainen poliitikko tai yrittäjä saa hyötyä liikkeen opillisista ja käytännöllisistä painotuksista sekä sosiaalisista verkostoista. Toisaalta nämä verkostot ovat liikkeen ulkopuolisten toimijoiden kritiikin kohteena. Esimerkiksi kysymykset keskinäisistä sidonnaisuuksista ja lojaliteeteista tuottavat jännitteitä lestadiolaisuuden ja ”maailman” välillä.

 

Lestadiolaisuus muuttuvassa maailmassa

Lestadiolaisuuden suhteessa maailmassaoloon on tunnistettavissa eräitä yleisiä, hitaasti muuttuvia piirteitä. Näitä ovat niin yhteiskunnallisen toiminnan nojaamineen kristillisinä pidettyihin arvoihin ja palvelutoiminnan arvostus kuin myös laaja porvarillisten puolueiden kannatus.

Kuitenkin maailmassaoleminen on myös väistämättä kiinni ajassa. Totutut toimintatavat politiikan, talouden ja työn alueella löytävät uusia muotoja yhteiskunnallisten rakenteiden ja toimintatapojen muuttuessa. Uudenlaisesta työstä käy esimerkiksi vaikkapa vanhoillislestadiolaisen elämäntavan esittäminen ja brändääminen sosiaalisen median blogeissa.

Politiikan, talouden ja työn alueiden tarkastelu syventää ymmärrystä hengellisyyden moninaisista tasoista uskonnollisten liikkeiden elämässä ja osana laajempia yhteiskunnallisia verkostoja. Tällä tavoin tarkastelu laventaa ymmärrystä lestadiolaisuuden – ja samalla ylipäänsä uskonnollisten liikkeiden jäsenten – osallisuudesta ja toiminnasta alueella, joka ei tavanomaisesti ole tutkimuksen kohteena.

Kevään eduskuntavaalien alla onkin ajankohtaista pohtia, miten lestadiolaisuus asemoituu muuttuvassa yhteiskunnassa ja millaista poliittista ja taloudellista valtaa liikkeen jäsenillä on nyt ja tulevaisuudessa. Tämä pätee toki myös muihin uskonnollisiin liikkeisiin ja yhteisöihin.

lestadiolaisuus-maailmassa-kansi

 

Aini Linjakumpu, Tapio Nykänen, Tiina Harjumaa & Sandra Wallenius-Korkalo (toim.) Politiikka, talous ja työ. Lestadiolaisuus maailmassa (Lapin yliopistopaino, 2019)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s