Suomalaisen esoteerisuuden jäljillä

Turun yliopistossa aloitti vuoden 2018 alussa Koneen säätiön rahoittama monitieteinen Uuden etsijät -hanke, jossa tarkastellaan esoteriaa ja uskonnon muutosta modernisoituvassa Suomessa 1880–1940-luvuilla. Tässä kirjoituksessa hanketta esittelee Turun yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori, dosentti Tiina Mahlamäki, joka on perehtynyt erityisesti esoterian ja kirjallisuuden suhteeseen sekä antroposofiaan.

 

Mitä esoteria on?

Rajatusti määritellen esoterian käsitteellä kuvataan salaiseen viisauteen pohjautuvia liikkeitä, joissa korkeampi tieto on mahdollista saavuttaa vain liikkeen sisäpiirissä tai se paljastetaan vain niille, jotka käyvät lävitse monimutkaiset initiaatiorituaalit. Mutta kun puhutaan esoteriasta tutkimuskohteena, se viittaa yhtäältä valistusta edeltäviin traditioihin, kuten magia, astrologia ja alkemia sekä renessanssiajan hermeettiset filosofit ja heidän seuraajansa.

Valistuksen jälkeinen esoteria kanavoituu useimmiten erilaisiin korkeamman tiedon etsintään ja tutkimukseen keskittyneisiin liikkeisiin ja virtauksiin, kuten ruusuristiläiset yhteisöt, rituaalimagia, spiritualismi ja psyykkinen tutkimus, teosofia ja antroposofia sekä joiltain osin niiden perinnettä nykypäivään kantaneet new age ja vaihtoehtoinen henkisyys. 1990-luvulta alkaen on kehittynyt länsimaisen esoterian tieteenala, joka nimenomaisesti keskittyy esoteerisiin liikkeisiin ja virtauksiin historiassa ja nykypäivässä.

Suomessa esoterian tutkimus kotoutui ensin Åbo Akademiin, jossa heti Antoine Faivren Access to Western Esotericism -julkaisun (1994) ilmestymisen jälkeen pidettiin sitä käsittelevä kurssi. Ensimmäinen väitöskirja oli Kennet Granholmin Embracing the Dark: The Magic Order of Dragon Rouge – Its Practice in Dark Magic and Meaning Making (2005) ja vuonna 2007 Donner-instituutti järjesti länsimaista esoteriaa käsittelevän symposiumin. Seuraavana vuonna sen pohjalta julkaistiin artikkelikokoelma Western Esotericism (2008). Samoihin aikoihin myös Turun yliopistossa aktivoiduttiin esoterian tutkimiseen niin uskontotieteessä kuin historia-aineissa. Hiljalleen esoteriatutkijat eri oppiaineissa ja yliopistoissa hakeutuivat toistensa yhteyteen ja ryhtyivät toiminaan yhdessä. Verkostoitumisen myötä alettiin suunnitella kirjahankkeita, järjestää yhteisiä sessioita seminaareissa sekä etsimään rahoitusta.

 

Uuden etsijät -tutkimushanke

Vuoden 2018 alussa toimintansa aloitti 3-vuotinen Uuden etsijät -tutkimushanke Koneen Säätiön rahoituksella. Pääosin kulttuurihistoriavetoisessa hankkeessa on mukana myös uskonnon, taiteen ja kirjallisuudentutkijoita. Hankkeen fokus on nimenomaan suomalaisessa 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun esoteriassa, jota tarkastellaan taiteen ja kulttuurialan vaikuttajiin keskittyen. Hankkeessa pyritään osoittamaan, miten keskeinen osa esoteerisilla virtauksilla oli suomalaisessa kulttuurissa ja että esoteria ei ole pelkästään ”hörhöjen” toimintaa, kuten joistain aiheesta tehdyistä populaariteksteistä voisi olettaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Hankkeessa tarkastellaan aiemmin tutkimattomia arkistoaineistoja sekä jo tutkittuja aineistoja uusista näkökulmista. Kuva: Tiina Mahlamäki.

Uuden etsijät -hankkeessa tarkastellaan henkilöitä, jotka ovat toimineet teosofiaan, antroposofiaan ja spiritualismiin kytkeytyneinä tai harrastaneet henkisiä kysymyksiä irrallaan liikkeistä. Tarkastelun kohteena ovat esimerkiksi C. R. Sederholm, Pekka Ervast, Vera Hjelt, Akseli Gallen-Kallela, Pekka Halonen, Hugo Simberg, Sigurd Wettenhovi-Aspa, Olly Donner, Kersti Bergroth ja Helmi Krohn.

Esoteriatutkimus on kansainvälisesti hyvin miesvaltaista ja kohdistuu usein miestoimijoihin. Tässä hankkeessa pyritään purkamaan myös tätä vinoutumaa ja nostamaan esiin naistoimijoita ja sukupuolen merkitystä ylipäätään.

Hanketta johtaa kulttuurihistorian dosentti, yliopistonlehtori Maarit Leskelä-Kärki Turun yliopistosta ja siinä on mukana viisi väitöskirjantekijää: Nina Kokkinen (uskontotiede, TY), Antti Harmainen (historia, TaY), Pekka Pitkälä (kulttuurihistoria, TY), Jukka Vornanen (kulttuurihistoria, TY) sekä Julia von Boguslawski (uskontotiede, HY). Lisäksi mukana on vanhempia tutkijoita: kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen, uskontotieteen lehtori Tiina Mahlamäki ja kirjallisuudentutkija Jasmine Westerlund Turun yliopistosta sekä taidehistorioitsija Marja Lahelma Helsingin yliopistosta.

Esoteria2

Kuva: Maria Vasenkari

Koska hanke on toiminut verkostomaisena jo vuosia, se on ehtinyt järjestää useita paneeleita eri konferensseissa, kaksi omaa seminaaria sekä erittäin suosittuja luentokursseja. Keväällä 2018 ilmestyi Tiina Mahlamäen ja Maarit Leskelä-Kärjen toimittama Approaching Religion -julkaisun teemanumero “The History of Modern Western Esotericism”. Kesäkuussa 2019 hanke järjestää yhdessä Donner-instituutin kanssa kansainvälisen symposiumin otsikolla Approaching esotericism and mysticism: Cultural influences. Kustantajalle on lähiviikkoina lähdössä arvioitavaksi artikkelikokoelma Moderni esoteerisuus Suomessa, ja vuonna 2019 puolustetaan vähintään kahta alan väitöskirjaa.

Koneen säätiön rahoittamille hankkeille, kuten tällekin hankkeelle, on tyypillistä taiteellinen työskentely. Nina Kokkinen ja Marja Lahelma kuratoivat esoteriaan kytkeytyviä taidenäyttelyitä ja hanke tekee yhteistyötä ArtTeatro-esiintyjäryhmän sekä Aboagora-tapahtuman kanssa.

Itse olen aiemmin tarkastellut keskeisen esoterian ajattelijan Emanuel Swedenborgin ajatusten välittymistä suomalaiseen kansalliskirjallisuuteen, erityisesti J. L. Runebergin ja Aleksis Kiven tuotantoon. Tuorein tutkimukseni tarkastelee antroposofi-kirjailija Kersti Bergrothin elämää ja teoksia esoterian näkökulmasta. Uuden etsijät -hankkeessa perehdyn varhaiseen turkulaiseen teosofiin Hélène Jacobssoniin (1854–1931) sekä hänen ystäväpiiriinsä.

 

Yksi kommentti artikkeliin ”Suomalaisen esoteerisuuden jäljillä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s