Teologit suomalaisessa yhteiskunnassa

Mihin teologiaa ja teologeja tarvitaan nykymaailmassa? Kysymykseen on monta vastausta ja näkökulmaa. Näitä käsittelee Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaani Antti Räsänen.

Teologit työelämässä Räsänen Antti_E3F3657

Teologien työllistymisestä päätellen teologisen alan osaamiselle on kysyntää monenlaisissa tehtävissä. Teologien työttömyysaste on pieni. Tilastojen mukaan vuonna 2011 teologeista oli työttömänä 2,5 prosenttia. Työllisyyden kannalta vuosi 2015 oli vaikea. Tuolloin Suomen työttömyysaste oli 9,4 prosenttia, mutta teologien vain 5 prosenttia.

Teologitaustalla voi saada monenlaisia töitä. Kaikki eivät sijoitu kirkon palvelukseen. Vuonna 2015 tehtiin selvitys teologisen alan koulutus- ja osaamistarpeesta. Tulosten mukaan evankelisluterilaisen kirkon pappina toimi 38 prosenttia kyselyyn vastanneista, opetustehtävissä koulussa toimi 19 prosenttia vastanneista, ja 36 prosenttia työskenteli muissa julkisen ja yksityisen sektorin työtehtävissä, osa koulutustasoaan alemmissa tehtävissä, mutta hyvin moni myös sellaisissa tehtävissä, jotka vastasivat akateemista teologista koulutustasoa.

Helsingin yliopiston viimeisimmän uraseurantakyselyn mukaan teologisesta tiedekunnasta valmistuneista 76 prosenttia piti kykyään kertoa omasta osaamisestaan tärkeänä tai erittäin tärkeänä tekijänä työllistymisen kannalta. Tämä on koulutusta järjestävälle teologiselle tiedekunnalle erittäin mieluisa tieto. Ilmeisesti satsaukset laaja-alaisiin tutkintoihin tuottavat tulosta. Omaa osaamista ei kannata vähätellä, vaan tuoda vahvuutensa esiin.

Edellä esitetyt numerotiedot kertovat teologikoulutuksen arvostuksesta ja monipuolisuudesta. Tuskin tiedekunnassa opiskelleet muuten voisivat sijoittua mitä erilaisimpiin tehtäviin yhteiskunnassa, niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Mikä teologiassa ja tiedekunnan antamassa koulutuksessa on sisällöllisesti niin kiinnostavaa, että teologeille on tilausta työelämässä?

 

Teologi tulkkina

Teologi osaa lukea ja tulkita uskontoja, kulttuureja ja aatteita. Tekstien tulkitsijana uskonnollisissa yhteisöissä teologeilla on oma erityistehtävänsä, muissa tehtävissä teologi toimii usein kulttuuritrendien, uskontojen ja ideologioiden tunnistajana ja arvioijana. Tulkin tehtävä on selittää ja tehdä asioita ymmärrettäväksi, jolloin lähestytään kysymyksiä merkityksestä ja mielekkyydestä. Teologeille on käyttöä tehtävissä, joissa pyritään ratkaisemaan elämän ja maailman mielekkyyteen liittyviä kysymyksiä. Yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin kysymykset ja koko maapallon tulevaisuuteen liittyvä problematiikka ovat teologin osaamisalueita.

Työelämässä odotetaan vuorovaikutustaitoja ja kykyä ymmärrettävään ja selkeään viestintään. Tällaisten taitojen kehittämiseen tiedekunnassa on haluttu panostaa viime vuosina. Itse asiassa teologia on jo lähtökohtaisesti ymmärtämistä ja kommunikaatiota korostava ala. Tutkinnon suoritettuaan teologilla tulisi olla hyvä tilanteiden lukutaito, suhteellisen hyvät opetus-, koulutus- ja ohjaustaidot. Erityisesti monikulttuurisessa työympäristössä tarpeellisia konfliktien ratkaisutaitoja opetetaan tiedekunnassa.

Teologiassa korostetaan arvo-osaamista. Yksilön uskonto tai vakaumus vaikuttaa aina hänen ratkaisuihinsa. Teologien panosta tarvitaan niin pienissä yksilön moraaliin liittyvissä kysymyksissä kuin vaikkapa globaaleissa ympäristökysymyksissä. Teologien vahvuus ristiriitatilanteissa saattaa olla siinä, että he toivottavasti pystyvät toimimaan puolueettomasti ja yhteinen hyvä päämääränään. Heikossa asemassa olevien puolustaminen, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät pohdinnat ovat teologeille tuttuja jo opiskeluajoista. Ei siis ole mikään ihme, että teologeille on kysyntää kolmannen sektorin työtehtävissä.

 

Uutta parempaa maailmaa rakentamassa

Teologikoulutus ei luonnollisesti ole pelkkää uskontojen ja ideologioiden kuvailua opiskelijoille. Tavoitteena on myös luoda uudenlaista todellisuutta, rakentaa uudenlaista maailmaa ja synnyttää uusia ajattelutapoja. Vaikka ilmaisu tuntuu kovin ylevältä ja idealistiselta, tavoitteena on, että teologi kokisi olevansa rakentamassa uutta parempaa maailmaa. Jo nykyisin teologista asiantuntemusta tarvitaan henkisen hyvinvoinnin kohentamisessa niin työpaikoilla kuin vapaa-ajanharrastusten parissa. Esimerkiksi ympäristöteologia on nouseva ala, jolla on paljon annettavaa maailman parhaaksi ja yhteiseksi hyväksi.

Toinen hyvä esimerkki teologian merkityksestä yhteisen hyvän rakentamisessa on tiedekuntaan suunnitteilla oleva islamilaisen teologian opintosuunta, jonka perustamiseen on laaja tuki yhteiskunnasta, muiden muassa opetus- ja kulttuuriministeriön suunnasta. Uskonto nähdään yhteiskunnassamme niin tärkeänä, että islamin opetusta ja tutkimusta olisi hyvä tehdä yliopistossa ja nimenomaan teologisen tiedekunnan suojissa.