Pyhä Patrick: Irlannin käännyttäjä ja käärmeiden karkottaja?

Seuraava teksti on lyhennetty versio FT, dosentti Katja Ritarin blogissaan vuonna 2015 julkaisemasta tekstistä. Julkaisu kirjoittajan luvalla.

Irlannin kansallispyhimyksen Patrickin päivää vietetään 17.3. ja samalla se on myös Irlannin kansallispäivä. Se on siinä mielessä erikoinen kansallispäivä, että sitä juhlitaan laajasti ympäri maailmaa, erityisesti Yhdysvalloissa, missä sen kunniaksi järjestetään näyttäviä paraateja ja Chicagossa jopa värjätään kaupungin halki kulkeva joki vihreäksi. Irlannissakin on nykyisin Patrickin päivänä vilkas kulkueperinne, joka kuitenkin on saanut innoituksensa Yhdysvalloista. Etenkin 1990-luvulla alkanut Dublinin suuri kulkue ja monipäiväinen festivaali on syntynyt Irlannin matkailutoimiston aloitteesta vastauksensa kaupunkiin ”aitoa ja alkuperäistä” Patrickin päivää viettämään saapuvien amerikkalaisten turistien odotuksiin.

StPatrick1

Kuva:Wikimedia commons

Nykyisin Pyhä Patrick on kuuluisa ennen kaikkea siitä, että hän karkotti käärmeet Irlannista ja selitti Pyhän Kolminaisuuden irlantilaisille pakanoille käyttämällä kolmiapilaa vertauskuvana. Todellisuudessa Irlannissa ei ole ikinä ollutkaan käärmeitä, koska Irlanti kadotti maayhteytensä Manner-Eurooppaan yli 8 000 vuotta sitten, jolloin jääkauden jälkeinen ilmasto oli kylmyytensä vuoksi epäsuotuisa vaihtolämpöisille eläimille. Ison-Britannian maayhteys säilyi pari tuhatta vuotta pitempään ja siksi muutama käärmelaji pääsi leviämään sinne ilmaston lämmettyä vähitellen.

StPatrick2

Yllä olevassa kuvassa näkyvät Patrickiin liitetyt stereotyyppiset elementit: vihreä väri, käärmeet ja kolmiapila. Taustalla oleva linnakin on täysin anakronistinen, koska Patrickin ajan Irlannissa kuninkaillakin on ollut vain puusta rakennettuja halleja, jotka ovat eronneet muun ylimystön asumuksista lähinnä hieman suuremman kokonsa ansiosta.

Todellisuudessa Patrick oli 400-luvulla elänyt britti eli hän syntyi Britanniassa todennäköisesti hyvin pian roomalaisten vuonna 410 tapahtuneen sieltä vetäytymisen jälkeen. Patrick ryöstettiin noin 16-vuotiaana orjaksi Irlantiin, missä hän omien sanojensa mukaan vietti kuusi vuotta karjaa paimentaen. Paettuaan takaisin kotimaahansa hän näki näyn, jossa hänet kutsuttiin takaisin Irlantiin levittämään kristinuskoa.

Patrickin Irlantiin paluun ajankohdasta on käyty tutkijoiden keskuudessa kiivasta keskustelua, mutta jos menet Irlannissa kysymään keneltä tahansa kadunmieheltä, niin hän osaa kertoa Patrickin aloittaneen työnsä Irlannissa vuonna 432. Tämä on pitkään ollut Irlannissa kouluissa opetettu fakta, jota eivät tutkijoiden vuosikymmeniä kestäneet keskustelut ole pystyneet horjuttamaan. Oli niin tai näin, joka tapauksessa Patrickin toiminta voidaan ajoittaa 400-luvulle eli jonnekin myöhäisantiikin ja varhaiskeskiajan rajapintaan.

Ensimmäinen Irlannin historiasta varmasti tunnettu tapahtuman vuosiluku kuitenkin on 431, josta Prosperus Akvitanialaisen kronikka kertoo seuraavaa: ”Paavi Celestinuksen vihittyä papiksi, Palladius, lähtettiin ensimmäiseksi piispaksi irlantilaisille, jotka uskovat Kristukseen.”  Palladiuksen toiminnasta Irlannissa emme tiedä juuri mitään, mutta myöhemmät Patrickin pyhimyselämäkertojen kirjoittajat halusivat tehdä tilaa ”Irlannin todelliselle käännyttäjälle” Patrickille ja siten heidän oli kirjoittettava Palladius pois Irlannin historiasta. Heidän mukaansa Palladius poistui pian saarelta epäonnistuttuaan työssään ja kuoli Britannissa ollesaan matkalla takaisin Galliaan. Joka tapauksessa Prosperuksen kronikka tuo selvästi esiin, että Irlannissa oli kristittyjä jo ennen Patrickia. Tietoja kristinuskosta on levinnyt Irlantiin Britannian ja Gallian kanssa käydyn kaupan, sinne ryöstettyjen kristittyjen britannialaisten orjien ja Walesiin asettuneiden irlantilaisten välityksellä.

Patrick on siitä kiinnostava ja harvinainen aikansa henkilö, että meille on säilynyt kaksi hänen omaa kirjoitustaan. Niistä laajempi Confessio eli tunnustus on puolustupuhe, jossa Patrick puolustaa Jumalalta saamaansa tehtävää Irlannin käännyttäjänä Britanniassa esiin tullutta kritiikkiä vastaan. Patrickin toinen säilynyt kirjoitus on kirje Coroticus nimisen paikallishallitsijan joukoille, jotka olivat ryöstäneet Patrickin vasta kastamia irlantilaisia vangeikseen. Coroticuksen henkilöllisyydestä ei ole varmaa tietoa, mutta hän oli mahdollisesti Britanniasta tai nykyisen Skotlannin alueelta. Kummassakaan kirjoituksessaan Patrick ei anna tarkkoja tietoja, jotka auttaisivat paikallistamaan ajallisesti tai maantieteellisesti hänen toimintaansa Irlannissa.

Tunnustuksessaan Patrick korostaa jatkuvasti omaa pienuuttaan ja voimattomuuttaan ja sitä, että Jumala valitsi hänet tästä huolimatta suureen tehtäväänsä. Patrick viittaa Jeesukseen apostoleilleen antamaan lähetyskäskyyn (Matt. 28:18-20) sekä Jeesuksen Pietarille ja tämän veljelle Andreaalle antamaan kehotukseen ryhtyä ihmisten kalastajiksi (Matt. 4:18-19). Siten hän selvästi osoittaa ymmärtävänsä oman työnsä osana samaa jatkumoa.

Hän viittaa myös Matteuksen evankeliumin jakeeseen 24:14: ”Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi, ja sitten tulee loppu.” Koska Irlanti edusti Patrickin aikana tunnetun maailman läntistä reunaa, hän näkee oman työnsä tämän raamatullisen ennustukseen täyttymisenä. Hänen käsityksensä oman työnsä osuudesta Jumalan pelastushistoriallisessa suunnitelmassa ei siis ole mitenkään vaatimaton!

Patrickia muistetaan vielä tänäkin päivänä, noin 1600 vuotta hänen elinaikansa jälkeen, Irlannin käännyttäjänä ja kansallispyhimyksenä, mikä kertoo hänen seuraajiensa propagandakoneiston toimivuudesta. On selvää, että Patrick ei yksinään käännyttänyt koko saarta, vaikka hänen pyhimyselämäkertojensa kirjoittajat 600-luvulla halusivat luoda tällaisen kuvan. Pyhimyselämäkertojen Patrick eroaa suuresti hänen omien kirjoitustensa omaa pienuuttaan ja vajavaisia taitojaan korostavasta kuvasta. Pyhimyselämäkerroissa hän on voittamaton ihmeiden tekijä, joka kukistaa druidit taioin ja ihmein käytävässä taistelussa ja käännyttää pakanat vaikka voimakeinoin.

Patrick muistetaan nykyään useimmiten jonkinlaisena vihreäpukuisena pyhänä miehenä, joka kuljeskelee ympäri Irlantia apila kädessään karkottamassa käärmeitä ja jonka juhlapäivä antaa syyn tuntea hetken aikaa olevansa irlantilainen sukujuuristaan riippumatta. Ehkä häntä voisi mieluummin kunnioittaa yhtenä suurista lähetystyöntekijöistä, pienenä ihmisenä, jonka Jumala lähetti vieraan kansan keskelle toteuttamaan Jumalan pelastussuunnitelmaa ja levittämään Hänen sanaansa.