Tänä syksynä käynnistyi Itä-Suomen yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteinen OKM:n rahoittama kehittämishanke ”21. vuosisadan taidot, monilukutaito ja katsomusaineiden opettajankoulutuksen kehittäminen”. Tutkimusavustaja Jasmin Riekkinen avaa, mistä hankkeessa on kyse.
Moninaistunut koulumaailma
Samoin kuin yhteiskunta yleisesti, myös koulumaailma on moninaistunut. Muutoksen myötä katsomusaineiden opettajat kohtaavat työssään uudenlaisia haasteita. Laadukkaiden koulutuksen tarjoajien tulisi olla tietoisia muutoksista sekä kyetä antamaan opiskelijoille asianmukaista ja ajankohtaista koulutusta. Valmistuneiden opettajien pätevyys on ensisijaisen tärkeää kouluopetuksen laadukkuuden kannalta. Nykyisin katsomusaineiden opettajilta vaaditaan laajaa pätevyyttä esimerkiksi katsomusdialogin ohjaamiseen sekä monilukutaitoa. Myös eri uskontoja ja katsomuksia koskevat osaamisen vaatimukset ovat korostuneet.
Katsomusaineiden opettajankoulutus pitää sisällään pedagogisia opintoja sekä ainelaitoksen tarjoamia teologian opintoja. Pedagogisia opintoja on kehitetty jo jonkin aikaa ilmiöperustaiseen tutkivan oppimisen suuntaan. Aineopinnot puolestaan on suunniteltu palvelemaan paremmin tutkijoiksi ja papeiksi valmistuvia opiskelijoita. Katsomusaineiden opettajankoulutus koostuu tällä hetkellä 20 % pedagogisista opinnoista ja 80 % muista opinnoista. Tästä syystä esimerkiksi ainelaitoksen opetusta tulisi arvioida ja kehittää, jotta se tarjoaisi opettajaopiskelijoille tarvittavia taitoja.
Päteviä opettajia tulevaisuudessa
Kehitettäessä katsomusaineiden ja yleisesti kaikkien aineiden opettajankoulusta tulee katse kohdistaa nykyhetken lisäksi myös tulevaisuuteen. Tänä päivänä valmistuvat opettajat opettavat mahdollisesti vielä 40 vuoden päästäkin. On mahdotonta ennustaa, millaiset vaatimukset ja taidot korostuvat tulevaisuudessa. Moninaistuvan yhteiskunnan perusteella voisi kuitenkin ajatella, että esimerkiksi monilukutaidot ovat tulevaisuudessa merkittävässä roolissa. Katsomusaineiden opettajilla tulee olla taitoa opettaa oppilaille monilukutaitoja ja katsomuksellista dialogia. Siinä missä yhteiskunta yleisesti kehittyy, tulee opettajankoulutuksen kehittyä samalla. Nykyisen kaltaisen koulutuksen tarjoama katsomusaineiden opettajien pätevyys ei tällaisenaan ole riittävä tulevaisuudessa. Tästä syystä opettajankoulutuksen kehittäminen on tärkeää ja ajankohtaista.
Mitä sitten tarkoitetaan monilukutaidolla? Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa 2014 esitetään, että monilukutaito on esimerkiksi sanallisesti, kuvallisesti tai audiovisuaalisesti saadun tiedon tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Näitä taitoja tarvitaan, jotta kykenee tulkitsemaan ympäröivää maailmaa ja hahmottamaan kulttuurista monimuotoisuutta. Kouluissa monilukutaitoja harjoitellaan, jotta oppilailla olisi valmiudet hankkia tietoa sekä yhdistellä, muokata ja arvioida sitä eri tilanteissa ja ympäristöissä. Monilukutaitoihin kuuluvat esimerkiksi informaatio-, teknologia- ja medialukutaito.
Myös uskontolukutaito on yksi monilukutaidon osa-alue. Uskontolukutaidolla tarkoitetaan, että opetuksessa uskonto ymmärretään tärkeäksi osaksi kulttuuria ja siihen liittyen jokaisella henkilöllä tulisi olla perustietämys uskontoon liitettävistä asioista. Kunnioitus toimii lähtökohtana eri näkemysten ja katsomusten väliselle keskustelulle, joka ihannetilanteessa päättyy dialogiin. Dialogissa on mahdollista käsitellä erilaisia näkökulmia, kyseenalaistaa perinteisiä näkemyksiä ja saada uusia merkityksiä asioille.
Uusi tutkimushanke
”21. vuosisadan taidot, monilukutaito ja katsomusaineiden opettajankoulutuksen kehittäminen” -hanke pyrkii tutkimusperustaisesti opettajankoulutuksen kehittämiseen niin, että valmistuvilla opettajilla olisi laaja ja ajan vaatimusten mukainen pätevyys. Hanketta johtaa Itä-Suomen yliopistossa professori Martin Ubani ja Helsingin yliopistossa professori Arto Kallioniemi. Itä-Suomen yliopistossa hankkeessa työskentelee projektitutkija Kaisa Viinikka sekä tutkimusavustaja Jasmin Riekkinen.
Hankkeessa arvioidaan aineenopettajankoulutuksen katsomusopettajille antamia valmiuksia ja kehitetään tutkimusperustaisesti hyviä käytänteitä ainelaitosopintoihin ja pedagogisiin opintoihin. Hankkeen aikana tutkimusaineistoa kerätään opiskelijoilta, opettajilta ja rehtoreilta. Kentän näkökulma on erityisen arvokas ja hankkeessa toimii moniammatillinen arviointityöryhmä, jossa on mukana mm. opetustoimen, täydennyskoulutuksen, opettajien, pedagogisen järjestön ja talouselämän edustaja, normaalikoulun rehtori ja opiskelijoita.
Hanke tuottaa mallin, jonka avulla voidaan arvioida ja kehittää yleisesti opettajankoulutusta. Lisäksi hanke tuottaa suosituksia opintojaksoihin sekä siinä kehitetään sovellettavia malliopintojaksoja. Hankkeen loppupuolella suunnitellaan eri tahojen kanssa yhteistyössä toteutettavaa täydennyskoulutusta.
Hankkeen logo: Hiekkagraphics/Ossi Gustafsson