Etiikkaa, filosofointia ja katsomuksia

Vaikka yhteistä katsomusainetta kannatetaan, mielikuvat sen luonteesta ovat keskenään hyvin erilaisia. Siten kannanotot eivät kerro mitään, ellei päästä pintaa syvemmälle. Keskustelu on ajankohtaista, sillä katsomusopetuksesta selvityksen tehneet Eero Salmenkivi ja Vesa Åhs ovat saaneet uuden toimeksiannon selvittää vaihtoehtoja yhteiselle oppiaineelle. Yliopistotutkija Tuukka Tomperi Tampereen yliopistosta avaa kirjoituksessa näkemystään aiheesta.  Kasvatuksen ja koulutuksen tutkijan näkökulmasta katsomusainekeskustelu … Jatka artikkeliin Etiikkaa, filosofointia ja katsomuksia

Etiikka, katsomusopetus ja julkinen koulu

Etiikkaa opetetaan peruskoulussa eriytetysti katsomusryhmittäin. Etiikkaa on kuitenkin ehdotettu kaikille yhteiseksi oppiaineeksi 1920-luvulla, 1960-luvulla, 1990-luvulla ja 2010-luvulla. Esitys herätti jokaisena ajankohtana laajan keskustelun eikä kertaakaan mennyt läpi, kirjoittaa FT, opettaja ja oppikirjailija Eenariina Hämäläinen, joka tarkasteli väitöskirjassaan “Sata vuotta katsomuskamppailua – yhteinen etiikan opetus suomalaisessa koulukeskustelussa” etiikanopetuskeskusteluja. Kuva Eenariina Hämäläisen väitöstilaisuudesta (Eenariina Hämäläinen). Vakiintuneita tieteenaloja … Jatka artikkeliin Etiikka, katsomusopetus ja julkinen koulu

Herra armahda? Herruuden käsitteen eläinteologisen kritiikin mahdollisuuksista

Kristinuskon suhde eläimiin on viime aikoina ollut alati laajemman keskustelun aihe. Perinteisiltä tuntuvat käsitykset ihmisestä luomakunnan kruununa eivät vastaa useiden kristittyjen luontosuhteista nouseviin kysymyksiin. Erityisesti ajatukset siitä, että ihmisellä tulisi olla oikeus käyttää eläimiä hyväkseen haluamillaan tavoilla vaikuttaa moraalisesti kyseenalaiselta. Populaarissa kristinuskossa esiintyviä kertomuksia ihmisten vallasta luontoon ja eläimiin voidaan kyseenalaistaa tarkastelemalla G. W. F. … Jatka artikkeliin Herra armahda? Herruuden käsitteen eläinteologisen kritiikin mahdollisuuksista