Katsomukset osallistui tammikuussa 2023 Tieteiden päivien Nuorten päivään. Yhdessä keskusteleminen ja eläytymisen opettelu olivat keskeistä Legendojen saappaissa -pulmanratkaisupajassa, ja käsillä tekeminen vauhditti luovaa ajattelua. Leikkimielisellä harjoitteella nuoret saivat pulmanratkaisuun sopivaa etäisyyttä, ja työpajan järjestelyissäkään ei kannattanut kaikkea etukäteen valmistella, summaavat pajan kehittäneet ja Nuorten päivään osallistuneet väitöskirjatutkijat Tiina Parkkinen ja Riina Sinisalo. Pulmanratkaisupajalla tiedeviestintää nuorille … Jatka artikkeliin Päivä legendojen saappaissa – Kuinka roolipeli katsomuksista taipuu pulmapajaksi
Tekijä: Katsomukset
Katsomukset on tiedetoimija, joka tarttuu kysymyksiin uskonnoista, katsomuksista ja uskonnottomuudesta. Jakamamme tieto perustuu viimeisimpään aihepiiristä tehtyyn tutkimukseen Suomessa
Maailmanloppuelokuvat yhteiskunnan ja uskonnon peileinä
Erilaiset maailmanlopun ja sen uhan kuvaukset sekä maailmanlopun jälkeiseen aikaan sijoittuvat dystopiat ovat tämän hetken länsimaisessa populaarikulttuurissa erittäin yleisiä. Niitä löytyy runsain mitoin esimerkiksi kirjallisuudesta, digitaalisista peleistä, elokuvista sekä tv-sarjoista. Uskontotieteen näkökulmasta populaarit maailmanloput ovat kiinnostavia, koska niissä heijastuvat sekä perinteiset myyttiset rakenteet ja tarinamallit että yhteiskunnan ja uskonnollisuuden muutokset, kirjoittaa Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistonlehtori … Jatka artikkeliin Maailmanloppuelokuvat yhteiskunnan ja uskonnon peileinä
Miten arvot ja katsomukset siirtyvät sukupolvelta toiselle?
Arvojen ja katsomusten siirtyminen sukupolvelta toiselle edellyttää avoimuutta, turvaa ja joustavuutta. Kaikenlainen etäisyys, ankaruus, tuomitsevuus ja staattisuus etäännyttävät ihmisiä vanhempiensa arvomaailmasta, kirjoittaa käytännöllisen teologian tutkijatohtori Laura Kallatsa Itä-Suomen yliopistosta. Uskonnollisuus on 2000-luvun aikana heikentynyt läntisessä maailmassa nopeammin kuin tutkijat aiemmin olettivat. Myös Suomessa yhä useampi ihminen jättäytyy uskontojen ulkopuolelle tai ei ole koskaan sosiaalistunutkaan mihinkään … Jatka artikkeliin Miten arvot ja katsomukset siirtyvät sukupolvelta toiselle?
Syriska migranters föräldraskap i Sverige: mellan verklighet och förväntning
Att tolka och analysera innebörden i lagtexter och offentlig politik för att bättre förstå deras politiska och rättsliga bakgrund kan bidra till att stärka rättvisan och jämlikheten i ett rättssystem och hur det tillämpas. Kan sådana analyser också skapa en bättre förståelse för effekterna av dessa lagtexter och den offentliga politiken på de människor som … Jatka artikkeliin Syriska migranters föräldraskap i Sverige: mellan verklighet och förväntning
Tekoäly monistaa epätasa-arvoa myös uskonnon kontekstissa
Kriittinen tekoälytutkimus on jo vuosia korostanut sitä, ettei tekoäly poista valtarakenteita ja epätasa-arvoisuutta vaan pikemminkin nämä toistuvat ja jopa kertautuvat tekoälypohjaisissa järjestelmissä. Uskonnon kontekstissa tekoälyä on tutkittu vasta vähän. Miten kaupalliset kuvantunnistuspalvelut onnistuvat uskonnollisten kuvien luokittelemisessa ja kuinka käy, kun kuvissa esiintyy mustia ihmisiä, kysyvät Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin väitöskirjatutkija Anton Berg ja uskonnon- ja … Jatka artikkeliin Tekoäly monistaa epätasa-arvoa myös uskonnon kontekstissa
Uushenkisyys ympärillämme
Aurinkomerkit, noituus, jooga, enkelit ja mindfulness ovat osa moniulotteista uushenkisyyden ilmiökenttää. Se kiinnostaa ihmisiä sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. Uushenkisyyden kuvasto leviää monenlaisissa populaarikulttuurin tuotteissa. Mistä ilmiössä oikein on kyse, kysyy uskontotieteen yliopistonlehtori Tiina Mahlamäki Turun yliopistosta. Uushenkisyyden monenlaiset muodot, kuten äänimaljat, kanavointi, energiahoidot, ja Tarot-kortit ovat tuttuja messuilta, kirjakaupoista, kirjastoista ja lehtihyllyiltä. Sitä voi … Jatka artikkeliin Uushenkisyys ympärillämme
Islamia yhdessä tutkimassa. Kokemuksia lukio-korkeakouluyhteistyöstä
Millä tavoin ajankohtainen tutkimustieto islamista tavoittaa nuoret ja nuorten maailman? Miten tutkija voi edistää tutkitun tiedon saavutettavuutta? Nämä kysymykset muodostivat lähtökohdan Helsingin yliopiston islamin tutkijoiden ja Helsingin kielilukion yhteistyölle. Yhteistyön tuloksena syntyi lukiolaisille tarkoitettu ja yhdessä lukiolaisten kanssa toteutettu tilaisuus islamin tutkimuksesta ja opiskelusta yliopistossa. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijat Niina Putkonen ja Riina Sinisalo kirjoittavat tästä … Jatka artikkeliin Islamia yhdessä tutkimassa. Kokemuksia lukio-korkeakouluyhteistyöstä
Litteratur, natur och nymaterialistisk etik
Vad kan Tove Jansson och Sven Nordqvist berätta om vårt förhållande till det materiella och till miljön? Arwen Rosenberg-Meereboer, doktorand i filosofi vid Åbo Akademi, arbetar med nymaterialistisk teori för att analysera Mumin samt Pettson och Findus. Vad lär böckerna oss om olika förhållanden till vår omgivning? Nymaterialismen överbygger klyftor Filosofin har ofta fokuserat på … Jatka artikkeliin Litteratur, natur och nymaterialistisk etik
Hei kasvattaja! Katsomuksissa kirjoitetaan ympäristöstä
Katsomukset osallistuu opetus- ja kasvatusalan Educa-messuille 27.–28.1.2023. Meidät löytää messuosastolta 6n89 yhdessä muiden katsomuksiin liittyvien toimijoiden kanssa: Uskonnonopetus.fi, CCC-Catapult-hanke ja SUOL ry. Messupisteemme aiheena on katsomus- ja ilmastokasvatuksen yhtymäpinnat. Educa-messuja silmällä pitäen olemme keränneet kaikkia kasvattajia varten katsomuksiin ja ympäristöön liittyviä julkaistuja blogitekstejä vuosien varrelta. Poimi alta itsellesi ideoita ja puheenaiheita! Hyödynnä myös muita valmiita … Jatka artikkeliin Hei kasvattaja! Katsomuksissa kirjoitetaan ympäristöstä
Uskonnonvapauden kiinnostavuus ja epäkiinnostavuus
Uskonnonvapausaiheet eivät nyky-Suomessa herätä isojen väkijoukkojen tai useimpien puolueiden poliittisia intohimoja. Kyseessä on kuitenkin perus- ja ihmisoikeus, jota ei kannata jättää vain aktiivisten eturyhmien tai asiantuntijoiden harteille. Vuonna 2023 on kulunut sata vuotta maan ensimmäisen uskonnonvapauslain voimaantulosta. Nostaisiko se aihepiirin profiilia, kysyy uskontotieteen tutkija, FT Tuomas Äystö Helsingin yliopistosta. Suomen puoluekentän ainut edes jossain määrin … Jatka artikkeliin Uskonnonvapauden kiinnostavuus ja epäkiinnostavuus